1 Yhteenveto

Euroalueen talousnäkymät ovat edelleen erittäin epävarmat Lähi-idän sodan, Hormuzinsalmen sulun ja öljyn hintavaihtelun lisääntymisen vuoksi. Osa EKP:n asiantuntijoiden maaliskuussa 2026 arvioissa mainitsemista riskeistä on alkanut toteutua, sillä öljyn hinnat ovat nousseet entisestään, toimitusketjuihin kohdistuu paineita ja markkinat odottavat nyt konfliktin vaikutusten pitkittyvän. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2026 perusskenaariossa energiahintojen oletetaan laskevan suhteellisen nopeasti muutaman seuraavan vuosineljänneksen aikana futuurihintojen mukaisesti.^[1] Tällä hetkellä on kuitenkin huomattavan epävarmaa, miten konflikti kehittyy ja miten se vaikuttaa energiahintoihin, muiden kuin energiaraaka-aineiden hintoihin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen ja miten energian hintasokki välittyy muihin kuluttajahintoihin. Siksi perusskenaariota täydennetään vaihtoehtoskenaarioilla, joissa on erisuuruisia oletuksia energiasokin voimakkuudesta ja vaikutuksesta euroalueen talouteen.

Lyhyen aikavälin indikaattorien mukaan talouskasvu on lähiaikoina vaimeaa, kun energiahintojen nousu ja lisääntynyt epävarmuus heikentävät kotimaista kysyntää. Kotitalouksien kulutus oli tärkein kasvua vauhdittava tekijä vuonna 2025. Nyt sen arvioidaan hidastuvan huomattavasti tänä vuonna, kun energiakustannusten nousu nakertaa käytettävissä olevia reaalituloja ja heikentää kuluttajien luottamusta. Jos konflikti ratkeaa suhteellisen pikaisesti ja siihen liittyvä epävarmuus vähenee, yksityisen kulutuksen kasvun hidastumisen odotetaan kuitenkin jäävän tilapäiseksi. Keskipitkällä aikavälillä kotimaisen kysynnän arvioidaan vahvistuvan, kun käytettävissä olevat reaalitulot elpyvät energiahintojen laskun ja vahvojen työmarkkinoiden ansiosta. Kysyntä saanee tukea myös julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäyksistä etenkin Saksassa sekä tekoälyyn liittyvistä investoinneista. Viennin kasvun odotetaan jatkuvan vähäisenä sitkeiden kilpailukykyhaasteiden vuoksi, joten euroalueen vientiyritysten maailmanmarkkinaosuuksien supistuminen jatkuu. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion mukaan euroalueen BKT kasvaa 0,8 % vuonna 2026, 1,2 % vuonna 2027 ja 1,5 % vuonna 2028. BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä maaliskuun 2026 arvioita hitaammaksi vuosina 2026 ja 2027, sillä Lähi-idän sota vaikuttaa kasvuun aiemmin odotettua voimakkaammin. Vuoden 2028 arviota sen sijaan on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin, sillä vaikutuksen arvioidaan silloin vaimenevan.

Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu kokonaisinflaatio on perusskenaarion mukaan nopeimmillaan 3,4 % vuoden 2026 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä, ja se pysyy yli 3,0 prosentissa ensi vuoden alkuun asti, koska Lähi-idän konflikti kiihdyttää energian hintainflaatiota. Kehityksen taustalla on lähinnä raakaöljyn hinnannousun vahva ja suora välittyminen polttoaineiden kuluttajahintoihin, ja sitä voimistavat jalostettujen öljytuotteiden hintoihin kohdistuvat lisäpaineet. Kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan jyrkästi 2,3 prosenttiin vuoden 2027 toisella neljänneksellä ja pysyttelevän sen jälkeen 2,0 prosentin tuntumassa, kun suurin osa sodan vaikutuksesta energian hintoihin jää pois niiden vuotuisen muutosvauhdin vertailusta. Kokonaisinflaation tärkeimpien erien kehityksessä on kuitenkin eroja. Energiaraaka-aineiden hintojen lasku futuurihintojen alenemisen myötä ja suuret vertailuajankohdan vaikutukset viittaavat siihen, että energian hintainflaatio hidastuu ja muuttuu negatiiviseksi vuonna 2027. Energiainflaation arvioidaan nopeutuvan huomattavasti vuonna 2028 EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Energiasokin odotetaan sen sijaan välittyvän asteittain YKHI-indeksin muihin eriin kuin energiaan. Näissä erissä inflaation nopeutumisen odotetaan jatkuvan vuoden 2027 puoliväliin saakka heikentäen osittain energiainflaation hidastumisen vaikutusta ja maltillistuvan sitten jälleen vuonna 2028. Elintarvikeinflaation arvioidaan olevan nopeimmillaan 3,7 % vuoden 2027 toisella neljänneksellä ja hidastuvan vuonna 2028. Myös energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan kiihtyvän. Sen arvioidaan olevan nopeimmillaan 2,7 % alkuvuonna 2027 ja hidastuvan saman vuoden toisesta neljänneksestä lähtien. Energiasokin välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten odotetaan olevan nyt pienempiä kuin vuosina 2021–2024, koska niitä vaimentavat kokonaiskysynnän näkymien heikkeneminen (jonka odotetaan vähentävän palkkoihin tehtäviä inflaatiotarkistuksia), euron aiempi vahvistuminen ja Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu. Toimitusketjun kapeikkojen ei kuitenkaan oleteta voimistavan merkittävästi yleisiä kustannuspaineita. Perusskenaarion mukaan YKHI-inflaatio ensin nopeutuu vuoden 2025 aikaisesta 2,1 prosentista 3,0 prosenttiin vuonna 2026. Sitten se hidastuu 2,3 prosenttiin vuonna 2027 ja palaa jälleen tavoitteeseen eli 2,0 prosenttiin vuonna 2028. YKHI-inflaatio on nyt arvioitu maaliskuun 2026 arvioihin nähden 0,4 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2026 ja 0,3 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2027 pääasiassa siksi, että energian ja elintarvikkeiden hintojen oletetaan olevan ennakoitua korkeammat ja niiden välilliset vaikutukset muiden tuotteiden kuin energian hintainflaatioon lienevät voimakkaammat. Vuoden 2028 osalta inflaatioarviota on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin osittain siksi, että öljyn hinta laskee aiemmin oletettua enemmän. Arviota energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetusta YKHI-inflaatiosta on tarkistettu ylöspäin 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2026 ja 0,3 prosenttiyksikköä vuodelle 2027 sekä 0,1 prosenttiyksikköä vuodelle 2028. Syynä ovat ennakoitua nopeampi palvelujen inflaatio vuosina 2026 ja 2027 ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintainflaatio vuosina 2026–2028.

Makrotalouden kehityskulut ovat huomattavan erilaisia vaihtoehtoisissa oletuksissa, jotka koskevat Lähi-idän sodan vaikutuksen ja energian hintasokin voimakkuutta ja kestoa, niiden vaikutusta kansainväliseen ympäristöön ja epävarmuuteen sekä vaikutusten leviämistä välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten välityksellä. Epävarmuuden havainnollistamiseksi asiantuntijat ovat laatineet kolme vaihtoehtoista skenaariota, jotka ovat epäsuotuisa, vakava ja lievä skenaario. Vaihtoehtoskenaarioissa on havainnollisia esimerkkejä energiaraaka-aineiden hintojen mahdollisista kehityskuluista ja niiden välittymisestä euroalueen talouteen. Ne eivät ole ennusteita eivätkä asiantuntijat määritä niille todennäköisyyksiä.

• Epäsuotuisassa skenaariossa energiahintojen oletetaan nousevan jyrkemmin ja pitempään kuin perusskenaariossa. Lisäksi siinä oletetaan, että epävarmuus ja kansainväliset heijastusvaikutukset ovat suurempia ja välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset inflaatioon ovat voimakkaampia. Vuosina 2026–2028 inflaatio on epäsuotuissa skenaariossa nopeampaa kuin perusskenaariossa (ks. taulukko 1). BKT kasvaa sen sijaan perusskenaariota hitaammin vuosina 2026 ja 2027 ja saman verran kuin perusskenaariossa vuonna 2028.
• Vakavassa skenaariossa oletetaan, että energian hintasokki on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi, epävarmuus on suurempaa ja palkkojen ja muiden kuin energiahintojen reagointi voimakkaampaa kuin epäsuotuisassa skenaariossa. Tässä skenaariossa kokonaisinflaatio on koko arviointijakson ajan huomattavasti ja sitkeästi nopeampaa kuin perusskenaariossa, mikä vastaa aiempaa kokemusta epälineaarisuuksista suuren energian hintasokin toteutuessa. Vakavan skenaarion mukaan BKT:n kasvu hidastuu merkittävästi vuosina 2026–2027 ja elpyy hieman perusskenaariota nopeammin vuonna 2028, kun palkkojen reagointi voimistuu, minkä ansiosta tulot ja kysyntä kasvavat.
• Lievässä skenaariossa öljyn hinnat normalisoituvat ripeämmin kuin perusskenaariossa ja siksi inflaatio maltillistuu nopeammin ja on 2 prosentin tavoitetta hitaampaa vuosina 2027 ja 2028. BKT:n kasvu elpyy jonkin verran aiemmin ja voimakkaammin kuin perusskenaariossa.

2 Euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot

2.1 Reaalitalous

Euroalueen talous on kestänyt verraten hyvin vuoden 2025 ja vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikaiset kauppa- ja epävarmuussokit, jos Irlannin talouden heilahteluja ei oteta huomioon. Eurostatin ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi 0,1 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.^[2] Euroalueen BKT:n kasvua mittaava korjattu mittari, jossa käytetään Irlannin BKT-lukujen sijaan ”muokattua kotimaista kysyntää”, nousi samalla jaksolla 0,2 % eli hitusen vähemmän kuin mitä maaliskuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin ja myös vähemmän kuin vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä, jolloin kasvu oli 0,4 % (ks. kuvion 1 kohta a).^[3] Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lopulla alkaneella Lähi-idän sodalla ei ollut merkittävää negatiivista vaikutusta kyseisellä neljänneksellä toteutuneeseen kasvuun.

Lähi-idän sota heikentää kasvunäkymää lyhyellä aikavälillä. Energian hintasokit ja epävarmuus ovat osoittautumassa odotettua voimakkaammiksi ja pitkäkestoisemmiksi, ja ne vähentävät ostovoimaa ja luottamusta entisestään. Toukokuuhun ulottuvat kyselytutkimusten tulokset viittaavat siihen, että kasvu on heikentynyt Lähi-idän sodan alkamisen jälkeen. Kokonaistuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi (Purchasing Managers’ Index, PMI) heikkeni huhtikuun jyrkän laskun jälkeen enää hieman toukokuussa, jolloin se oli 48,6. Taustalla oli pudotus teollisuustuotannon ostopäällikköindeksissä – joka tosin pysyi edelleen kasvua osoittavan raja-arvonsa yläpuolella osin siksi, että yritykset suurentavat varastojaan Lähi-idän konfliktin aiheuttamien mahdollisten toimitushäiriöiden varalta. Ennakoivien ostopäällikköindeksien arvot paranivat jonkin verran huhtikuun pohjalukemista, mutta toimitusajat pitenivät edelleen. Myös talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori (Economic Sentiment Indicator) laski jyrkästi huhtikuussa lähinnä kotitalouksien ja palvelusektorin luottamuksen heikkenemisen vuoksi. Toukokuussa indikaattorin kehitys kuitenkin vakaantui jonkin verran. Lyhyen aikavälin kasvunäkymistä saatiin kyselyissä siis pitkälti negatiivisia signaaleja. Niitä kompensoivat osittain Irlannin BKT:n kasvun voimakasta nopeutumista ennakoivat oletukset, joihin tosin liittyy huomattavaa epävarmuutta (ks. kuvion 1 kohta a). Irlannin osalta käytettävän muokatun kotimaisen kysynnän perusteella euroalueen talouskasvu hidastuu selvemmin. Sen arvioidaan olleen 0,2 % ensimmäisellä vuosineljänneksellä mutta enää 0,1 % toisella ja kolmannella neljänneksellä, minkä jälkeen se nopeutuu 0,2 prosenttiin neljännellä neljänneksellä. Maaliskuun arvioita kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä tapahtuvasta talouskasvusta on siis tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin, ja myös kaupan ja kulutuksen kehityksen arvioidaan olevan odotettua vaimeampaa.

Kuvio 1

Euroalueen BKT

a) BKT:n kasvu

(prosenttimuutos edellisestä vuosineljänneksestä ja vaikutus prosenttiyksikköinä, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)

b) BKT:n määrä

(indeksi, I/2024 = 100)

BKT:n vuotuisen kasvun arvioidaan nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä siten, että se on 0,8 % vuonna 2026 ja 1,2 % vuonna 2027 sekä 1,5 % vuonna 2028. Kotimaisen kysynnän arvioidaan nimittäin elpyvän, mikäli sokki jää lyhytaikaiseksi ja nettoviennin vaikutus kasvuun muuttuu positiiviseksi vuonna 2027 energian futuurihintoihin sisältyvien taustaoletusten mukaisesti (ks. kuvio 2). Yksityisen kulutuksen arvioidaan olevan tärkein ja vankan investointikehityksen toiseksi tärkein kasvua vauhdittava tekijä keskipitkällä aikavälillä. Kysyntäerien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

• Kotitalouksien kulutuksen odotetaan olevan vaimeaa lyhyellä aikavälillä ostovoiman heikkenemisen ja epävarmuuden kasvun vuoksi mutta vahvistuvan keskipitkällä aikavälillä. Kuluttajien luottamus on heikentynyt huomattavasti Lähi-idän sodan alkamisen jälkeen, mikä viittaa aiempaa varovaisempaan kulutuskäyttäytymiseen. Inflaation nopeutuminen heikentää yksityisen kulutuksen kasvua vuonna 2026, mutta sen odotetaan vahvistuvan reaalipalkkojen kasvun elpymisen ja vahvoina pysyvien työmarkkinoiden tukemana. Kotitalouksien säästämisasteen arvioidaan heilahtelevan lyhyellä aikavälillä, kun kotitaloudet pyrkivät tasaamaan kulutustaan energiasokin vuoksi. Joissakin maissa kulutuksen tasaamisen arvioidaan saavan tukea energian hintaa koskevista finanssipoliittisista toimista. Varovaisuussäästäminen sen sijaan nostanee tilapäisesti säästämisastetta jonkin verran. Keskipitkällä aikavälillä säästämisasteen odotetaan vähitellen laskevan korkealta tasoltaan siten, että sen osuus käytettävissä olevista tuloista on 14,5 % vuonna 2025 ja 13,9 % vuonna 2028. Taustalla ovat epävarmuuden hälveneminen, varovaisuussäästämisen väheneminen ja luottamuksen koheneminen kohti pitkän aikavälin tavanomaista tasoaan.
• Julkisen kulutuksen odotetaan tukevan edelleen kasvua keskipitkällä aikavälillä. Sen kasvuvaikutuksen odotetaan kuitenkin olevan arviointijaksolla jonkin verran pienempi kuin viime vuosina. Vuonna 2027 kasvun odotetaan hidastuvan hieman pääasiassa siksi, että Next Generation EU (NGEU) ‑rahoitus päättyy joissakin maissa ja toisissa maissa talousarvioon kohdistuu lisäsäästöjä (ks. myös kehikko 3).
• Investointien kasvun arvioidaan heikkenevän jonkin verran vuonna 2026, mutta sen odotetaan pysyvän BKT:n kasvua nopeampana koko arviointijakson ajan, kun Lähi-idän sotaan liittyvä epävarmuus hälvenee, digitalisaatiotoimet voimistuvat ja puolustus- ja infrastruktuurimenot kasvavat. Lähi-idän konfliktin odotetaan vaimentavan yksityisten investointien kasvua lyhyellä aikavälillä epävarmuuden lisääntymisen ja kysynnän heikkenemisen vuoksi. Yritysten investointien kasvun (puhdistettuna Irlannin henkisiin omaisuustuotteisiin liittyvien investointien epävakaasta kehityksestä) odotetaan alkavan elpyä rahoitusolojen kiristymisestä huolimatta tämän vuoden jälkipuoliskolta lähtien, sillä energian hintaan, Lähi-idän konfliktiin ja tarjontakapeikkoihin liittyvän epävarmuuden oletetaan vähenevän. Kasvun elpymisen odotetaan saavan tukea myös kysynnän kohenemisesta ja tekoälyn nopean kehityksen myötä lisääntyvistä digitalisaatiohankkeista. Julkisten investointien kasvu hidastuu vuosina 2027–2028 NGEU-ohjelman päättymisen jälkeen. Yritysten investointien kasvun odotetaan kuitenkin pitkälti kumoavan hidastumisen vaikutuksen osittain siksi, että puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu heijastuu yksityiselle sektorille ja voittojen kehitys vahvistuu asteittain kysynnän normalisoitumisen myötä. Asuinrakennusinvestointien kehitykseen odotetaan huomattavaa heilahtelua vuoden 2026 alkupuoliskolla, ja osasyynä tähän on säiden vaikutus rakennusalaan. Asuinrakennusinvestointien näkymät ovat heikentyneet tarjontapuolen paineiden kasvun ja kysynnän heikkenemisen vuoksi. Asuinrakennusinvestointien elpymisen arvioidaan kuitenkin jatkuvan arviointijaksolla vahvojen työmarkkinoiden ja reaalitulojen elpymisen tukemana, joskin asuntolainakorkojen nousu heikentää asunnonostokykyä edelleen.
• Viennin kasvun odotetaan pysyvän vaimeana euroalueen kilpailukyvyn jatkuvien haasteiden vuoksi. Yhdysvaltojen tuontitullien ja euron aiemman vahvistumisen kaltaisten tekijöiden arvioidaan vielä pahentavan haasteita. Lähi-idän konflikti heikentää maailman taloudellista toimeliaisuutta ja siten todennäköisesti vaimentaa viennin kasvua entisestään lyhyellä aikavälillä. Viennin kasvun ennakoidaan pysyvän vaimeana myös keskipitkällä aikavälillä, sillä 1) euroalueen keskeisille vientiartikkeleille on vähemmän kysyntää maailmankaupan tekoälyvetoisen kasvun myötä, 2) vientihintakilpailukyky pysyy heikkona ja euron vahvistuminen huonontaa sitä entisestään ja 3) uudet tuontitullit rajoittavat yhä enemmän vientiä Yhdysvaltoihin (ks. kehikko 2). Euroalueen vientiyritysten maailmanmarkkinaosuuden odotetaankin pysyvän pienenä. Energian korkeiden hintojen vuoksi tuonnin kasvun arvioidaan olevan heikkoa lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä tuonnin arvioidaan myötäilevän kutakuinkin viennin kehitystä. Tekoäly- ja puolustusinvestointien odotetaan luovan tuontikysyntää keskipitkällä aikavälillä. Vuonna 2026 nettoviennillä arvioidaan olevan negatiivinen vaikutus BKT:n kasvuun. Vuosina 2027 ja 2028 vaikutuksen arvioidaan olevan hieman positiivinen.

Kuvio 2

Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Kotimaisen kysynnän odotetaan saavan tukea meneillään olevasta finanssipoliittisesta elvytyksestä, joka liittyy puolustus- ja infrastruktuurimenoihin. Julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvuvaikutus tulee pääosin Saksasta ja on voimakkaimmillaan vuonna 2026. Sen arvioidaan olevan kumulatiivisesti 0,5 prosenttiyksikköä vuosina 2025–2028.^[4] Julkiset energiatukitoimet, joita eri valtioissa on otettu käyttöön Lähi-idän sodan alkamisen jälkeen, ovat pääosin väliaikaisia, ja niiden arvioidaan vaikuttavan kasvuun vain vähän.

BKT:n kasvu on nyt arvioitu maaliskuun 2026 asiantuntija-arvioihin nähden 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuosina 2026 ja 2027 ja 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2028 (ks. kuvio 3 ja taulukko 2). Lähi-idän konflikti on saanut öljyn hinnat uuteen nousuun sekä lisännyt geopoliittista epävarmuutta ja raaka-aine- ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluja entisestään. Odotettua heikompi BKT:n kasvu ensimmäisellä vuosineljänneksellä johtui pääasiassa Irlannin BKT-lukujen heilahtelusta, jonka vuoksi Irlannin lyhyen aikavälin kasvulukuja on tarkistettu verraten paljon ylöspäin. Tämän lisäksi arviota vuoden 2026 sisäisestä kasvusta on tarkistettu alaspäin pääasiassa kulutuksen näkymien heikkenemisen vuoksi, sillä Lähi-idän konfliktin oletetaan nyt kestävän hieman pidempään ja vaikuttavan voimakkaammin inflaatioon ja sitä kautta reaalituloihin.^[5] Arviointijakson loppua kohden energiaraaka-aineiden hintojen laskun, käytettävissä olevien reaalitulojen elpymisen ja luottamuksen kohenemisen ennakoidaan vahvistavan kasvua hieman enemmän vuonna 2028. Koska kasvunäkymiä tarkistettiin alaspäin jo maaliskuun asiantuntija-arvioissa, sodan odotettu vaikutus talouskasvuun tulee selkeämmin esiin, kun kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioita verrataan joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin. Vertailun perusteella talouskasvua koskevaa arviota on tarkistettu kumulatiivisesti 0,5 prosenttiyksikköä alaspäin vuosille 2026–2027 ja 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin vuodelle 2028.

Kuvio 3

BKT:n kasvua koskeviin arvioihin maaliskuun 2026 arvioiden jälkeen tehdyt tarkistukset

a) Vuoden aikana tapahtuneen kasvun ja kasvuperinnön vaikutus	b) Kysyntäerien vaikutus
(prosenttiyksikköä)	(prosenttiyksikköä)

Työmarkkinoiden arvioidaan vetävän hyvin, sillä yritysten oletetaan reagoivan Lähi-idän konfliktista johtuvaan talouskasvun tilapäiseen heikkenemiseen pitämällä kiinni saatavilla olevasta työvoimasta. Vuonna 2025 työllisyyden kasvu maltillistui vuosia kestäneen vankan kasvun jälkeen. Jo ennen Lähi-idän sodan syttymistä työmarkkinoiden tasapainottumisvaiheen odotettiin jatkuvan vuosina 2026–2027. Kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioissa on otettu huomioon odotukset siitä, että yritykset pitävät työvoimansa pääosin ennallaan lyhyellä aikavälillä tuotantoon kohdistuvasta negatiivisesta sokista huolimatta. Koska konfliktin seurausten oletetaan jäävän lyhytaikaisiksi, lomautusten mahdolliset hyödyt jäävät pienemmiksi kuin kustannukset ja haasteet, joita työvoiman ottaminen takaisin myöhemmin aiheuttaisivat. Vuonna 2026 työllisyyden kasvun arvioidaan olevan hieman hitaampaa kuin maaliskuun asiantuntija-arvioissa mutta niitä vahvempaa vuosina 2027 ja 2028, jolloin sen arvioidaan nopeutuvan noin 0,5–0,6 prosentin vuosivauhtia (ks. kuvion 4 kohta a). Syynä on taloudellisen toimeliaisuuden kehitys sekä BKT:n positiivisemmat kasvunäkymät vuonna 2028. Työllisyyden kasvu on kuitenkin edelleen hitaampaa kuin mitä sen pitkän aikavälin taso suhteessa tuotantoon antaisi ymmärtää, sillä työmarkkinat hakevat edelleen uutta tasapainoaan. Tämän sopeutumiskehityksen vuoksi arviota työn tuottavuuden kasvusta vuonna 2027 on nyt tarkistettu vähän alaspäin, eli sen arvioidaan olevan 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin maaliskuun arvioissa. Työttömyysasteen odotetaan laskevan arviointijakson kuluessa. Vuonna 2028 sen arvioidaan olevan 6,0 % eli alempana kuin maaliskuun asiantuntija-arvioissa (ks. kuvion 4 kohta b). Tarkistus johtuu lähinnä siitä, että tuoreet tiedot osoittavat työttömyyden vähentyneen joissakin maissa odotettua enemmän. Lisäksi tuotannon ja työllisyyden arvioidaan nyt kasvavan odotettua hieman enemmän vuonna 2028. Myös väestökehityksen ja muiden rakenteellisten muutosvoimien odotetaan alentavan työttömyysastetta.

Kuvio 4

Euroalueen työmarkkinat

a) Työllisyys	b) Työttömyysaste
(vuotuinen prosenttimuutos)	(prosenttia työvoimasta)

2.2 Hinnat ja kustannukset

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukainen kokonaisinflaatio nopeutui huhtikuussa 2026 merkittävästi lisää. Lähi-idän sodan vaikutukset ovat toistaiseksi rajoittuneet lähinnä energian hintoihin.^[11] Kokonaisinflaatio nopeutui 3,0 prosenttiin huhtikuussa (se oli 1,9 % helmikuussa ja 2,6 % maaliskuussa). Syynä oli energiainflaation nopeutuminen, joka johtui sekä inflaation nopeutumisesta kuukausitasolla että vertailuajankohdan vaikutuksesta. Elintarvikkeiden inflaatio pysyi ennallaan, ja YKHI-inflaatio ilman energiaa ja elintarvikkeita hidastui 2,2 prosenttiin (maaliskuussa 2,3 %). Palvelujen hintainflaation hidastuminen kompensoi kokonaan muiden teollisuustuotteiden kuin energian inflaation nopeutumisen, joka johtui teollisuuden tuotantokustannusten ja tuontihintojen noususta. Konfliktin vaikutukset muihin kuluttajahintoihin kuin energian hintoihin ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi.

Kuvio 5

Euroalueen YKHI-inflaatio

a) YKHI

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) YKHI ja sen erät

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Vuonna 2026 kokonaisinflaation arvioidaan nopeutuvan keskimäärin 3,0 prosenttiin pääasiassa energian hintojen nousun vuoksi. Vuonna 2028 sen arvioidaan hidastuvan 2,0 prosenttiin energiasokin laantuessa (ks. kuvio 5). Kokonaisinflaation odotetaan voimistuvan 3,4 prosenttiin vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä ja pysyvän nopeana alkuvuoteen 2027 saakka pääasiassa energiaerän vuoksi. Energiahintojen nousun välillisten vaikutusten odotetaan kuitenkin toteutuvan vähin erin, minkä vuoksi energiahinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,7 % vuonna 2027 (vuoden 2026 alussa 2,3 %).^[12] Asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon sisältyvien välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten odotetaan olevan lievempiä kuin vuosien 2021–2024 nopean inflaation jaksolla. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että energian nykyinen kustannussokki on kokonaisuudessaan pienempi kuin vuosina 2021–2024, sillä tukkukaasun ja ‑sähkön hinnat nousevat paljon vähemmän (ks. kuvio 6). Lisäksi tämänhetkinen tilanne ruokkii inflaatiota vähemmän, kokonaiskysyntä ja työmarkkinat ovat yleisesti heikommat ja tarjontakapeikot eivät ole niin laajat kuin kyseisinä vuosina. Vuoden 2027 alussa kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan, sillä energiaraaka-aineiden hintojen odotetaan laskevan ja energiaan liittyvät vertailuajankohdan vaikutukset ovat suuria, kun energian kuluttajahintojen tuntuva nousu tänä vuonna jää pois hintojen vuotuisen muutosvauhdin vertailusta. Siksi kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan jyrkästi ja olevan 2,3 % vuoden 2027 toisella neljänneksellä. Sen arvioidaan vakautuvan noin 2,0 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä, kun energiainflaation arvioitu vaikutus on lähellä nollaa ja energiasokin välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten odotetaan olevan vähäiset (ks. kuvion 5 kohta b). Lähi-idän sodan vaikutuksia käsittelevässä skenaarioanalyysissä tutkitaan, voiko sota johtaa voimakkaampiin välillisiin vaikutuksiin ja kerrannaisvaikutuksiin, kuten edellisen inflaatiosokin aikana tapahtui (ks. kehikko 4).

Kuvio 6

Energiaraaka-aineiden tukkuhintojen vuosien 2021–2022 kehityksen vertaaminen tämänkertaisissa arvioissa oletettuun vuosien 2026–2028 hintakehitykseen

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

a) 2021–2022	b) Perusskenaarion mukaiset hintaoletukset 2026–2028

Energiainflaation arvioidaan olevan nopeimmillaan 12,5 % vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä ja hidastuvan jyrkästi vuonna 2027 energiaraaka-aineiden hintojen laskun ja negatiivisten vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Vuonna 2028 sen arvioidaan jälleen nopeutuvan ETS2-järjestelmän käyttöönoton myötä (ks. kuvio 7). Energiainflaation kehitykseen liittyy vuonna 2026 suurta epävarmuutta. Sitä aiheuttavat energiaraaka-aineiden ja etenkin öljyn hintaoletukset sekä liikennepolttoaineiden jalostus- ja jakelumarginaalien nousu. Raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden hintojen nousu on siirtymässä täysimääräisesti ja nopeasti nestemäisten polttoaineiden kuluttajahintoihin pitkän aikavälin säännönmukaisuuksien mukaisesti ja eri maissa varsin samalla tavoin. Kaasun ja sähkön tapauksessa tukkuhintojen välittyminen kuluttajahintoihin tapahtuu kuitenkin edelleen viipeellä ja vaihtelee maittain. Hiljattaiset muutokset energian vähittäismarkkinoilla viittaavat kuitenkin siihen, että vähittäishinnat – erityisesti kaasun vähittäishinnat – saattavat reagoida tukkuhintojen muutoksiin jonkin verran nopeammin kuin vuonna 2022. Koska tämänhetkinen sokki kohdistuu pääasiassa öljyn hintoihin, energiainflaation nopeutumisen odotetaan johtuvan lähinnä polttoaineiden hinnoista. Valtiot ovat kuitenkin ilmoittaneet ottavansa käyttöön energiahintojen nousun vaikutusta lieventäviä toimenpiteitä, joista valtaosa toteutetaan toisella vuosineljänneksellä. Näiden toimenpiteiden odotetaan alentavan energiainflaatiota keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2026. Kun otetaan huomioon öljy- ja kaasufutuurien hintojen laskeva kehitys ja suuret vertailuajankohdan vaikutukset alkuvuodesta 2027, energiainflaation arvioidaan painuvan negatiiviseksi vuonna 2027. ETS2-järjestelmän käyttöönoton odotetaan nopeuttavan energiainflaatiota vuonna 2028.^[13]

Kuvio 7

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Elintarvikkeiden hintainflaation arvioidaan nopeutuvan lyhyellä aikavälillä energian hintasokin vuoksi ja hidastuvan myöhemmin arviointijakson aikana 2 prosenttiin (ks. kuvio 8). Elintarvikkeiden hintainflaation odotetaan olevan nopeimmillaan 3,7 % vuoden 2027 toisella neljänneksellä, kun elintarvikeraaka-aineiden kotimaiset hinnat nousevat energia- ja lannoitekustannusten nousun sekä energian hintasokin muiden välillisten vaikutusten vuoksi. Näiden tekijöiden odotetaan vaikuttavan elintarvikkeiden inflaatioon voimakkaammin kuin kaakaon ja kahvin raaka-ainehintojen maltillisen laskun ja palkkapaineiden laantumisen. Elintarvikeinflaation arvioidaan hidastuvan, kun raaka-aineiden hintojen nousu tasaantuu ja energiahintojen nousun välilliset vaikutukset laantuvat.

Kuvio 8

Elintarvikkeiden hintainflaatio euroalueella

(vuotuinen prosenttimuutos)

Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan ensin nopeutuvan asteittain ja sitten hidastuvan. Sen arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2026 ja 2,2 % vuonna 2028 (ks. kuvio 9). Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan nopeutuvan asteittain lyhyellä aikavälillä ja olevan nopeimmillaan 2,7 % vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä. Syynä on lähinnä muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintainflaatio, joka nopeutuu 1,5 prosenttiin. Palvelujen hintainflaation odotetaan sen sijaan pysyvän suurin piirtein ennallaan noin 3,3 prosentissa. Vuoden 2027 kuluessa energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan hidastuvan palvelujen hintainflaation vaimenemisen myötä. Muissa teollisuustuotteissa kuin energiassa inflaation odotetaan voimistuvan entisestään ja olevan nopeimmillaan 1,6 % vuoden 2027 toisella neljänneksellä, minkä jälkeen sekin hidastuu. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation kehityksen taustalla on energiahintojen nousun välillisten vaikutusten asteittainen lisääntyminen sekä euroalueella että maailmanlaajuisesti. Tämä näkyy matkapalvelujen hintojen nousuna, kohoavina tuontihintoina ja siten myös teollisuuden tuotantokustannusten kasvuna. Työvoimakustannuspaineiden laantuminen, euron aiempi vahvistuminen ja Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu vaimentavat osittain näitä vaikutuksia. Sekä muiden teollisuustuotteiden kuin energian että palvelujen hintainflaation odotetaan maltillistuvan vuonna 2028, kun välilliset vaikutukset laantuvat ja palkkojen kautta välittyvät kerrannaisvaikutukset ovat vähäisiä. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan hidastuvan 2,2 prosenttiin vuonna 2028 siten, että palvelujen inflaatio on 2,8 % ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian inflaatio 1,1 %. Inflaatio kehittyy palvelujen hinnoissa ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hinnoissa aluksi eri tavoin. Tämä johtuu osittain siitä, että nämä toimialat poikkeavat toisistaan energiasokin välittymisen ajoitukselta ja suuruudelta (energiasokkien vaikutus muiden teollisuustuotteiden kuin energian inflaatioon on tyypillisesti nopeampi ja suurempi ja toisaalta lyhytaikaisempi), sekä siitä, että tuontihinnoilla on suurempi vaikutus muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintainflaatioon.^[14]

Kuvio 9

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

YKHI-kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan maaliskuun 2026 asiantuntija-arvioihin nähden 0,4 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2026 ja 0,3 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2027. Vuonna 2028 sen arvioidaan olevan 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa (ks. kuvion 10 kohta a). Kokonaisinflaatiota koskevia arvioita on tarkistettu ylöspäin sen kaikkiin eriin tehtyjen tarkistusten vuoksi. Tarkistukset painottuvat vuoden 2026 jälkipuoliskolle ja vuoden 2027 alkupuoliskolle. Tarkistukset perustuvat tuoreisiin tietoihin, joiden mukaan jalostamattomien elintarvikkeiden hinnat sekä energian ja elintarvikeraaka-aineiden hintaoletukset ovat korkeammat, energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio nopeampaa ja Lähi-idän sodan vaikutukset muihin eriin kuin energiaan voimakkaammat kuin maaliskuun asiantuntija-arvioissa. Vuoden 2028 kokonaisinflaation tarkistaminen alaspäin myötäilee öljyn hintaoletuksia, joiden ennakoidaan nyt laskevan hieman voimakkaammin kuin maaliskuun asiantuntija-arvioissa. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation tarkistaminen ylöspäin koko arviointijaksolle johtuu siitä, että vuosina 2026 ja 2027 inflaation arvioidaan olevan ennakoitua nopeampaa sekä palvelujen että muiden teollisuustuotteiden kuin energian erissä, ja viimeksi mainitun erän kehitys on syynä myös vuosia 2027–2028 koskeviin tarkistuksiin (ks. taulukko 3). Koska suuri osa energiasokista otettiin huomioon jo maaliskuun asiantuntija-arvioissa, tarkistusten vertaaminen konfliktia edeltäviin asiantuntija-arvioihin antaa kattavamman käsityksen sodan vaikutuksista. Kokonaisinflaatiota on tarkistettu joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna huomattavasti ylöspäin vuosille 2026–2027. Tarkistus on 1,1 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2027. Syynä on se, että energiasokin vaikutus välittyy energiaerään nopeasti mutta muihin kuin energiaeriin vasta viipeellä. Vuonna 2028 kokonaisinflaation arvioidaan pysyvän joulukuun arvioiden tasolla, sillä energiaerä hidastaa inflaatiota nopeasti ja pitkälti enemmän kuin muut erät sitä välillisesti nopeuttavat (ks. kuvion 10kohta b). YKHIn energiaerässä inflaation arvioidaan nyt olevan (kumulatiivisesti vuosina 2026–2028) 5,8 prosenttiyksikköä nopeampaa ja energian hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation 1,1 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin joulukuun 2025 asiantuntija-arvioissa. Viimeksi mainittu tarkistus johtuu lähinnä välillisistä vaikutuksista ja vähäisemmässä määrin energiasokin kerrannaisvaikutuksista. Koska tavanomaiset mallit saattavat arvioida nämä vaikutukset liian pieniksi energian hintoihin kohdistuvien suurten sokkien yhteydessä, niihin on tehty rajallinen yläsuuntainen sopeutus asiantuntijaharkinnan perusteella, jotta ne toisivat esiin energiahintojen nousun voimakkaammat välittymisvaikutukset.

Kuvio 10

Inflaatioarvion tarkistukset

a) Vertailu maaliskuun 2026 asiantuntija-arvioihin

(prosenttiyksikköä)

b) Vertailu joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin

(prosenttiyksikköä)

Nimellispalkkojen kasvun odotetaan hidastuvan entisestään koko vuoden 2026 ajan, nopeutuvan sitten hieman vuonna 2027 ja vakautuvan arviointijakson jälkipuoliskolla. Työntekijää kohden lasketun palkansaajakorvauksen kasvu hidastui vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä suurin piirtein maaliskuun asiantuntija-arvioiden mukaisesti. Kasvun odotetaan hidastuvan entisestään vuoden 2026 kuluessa talouden heikkojen lyhyen aikavälin kasvunäkymien, vähäisen luottamuksen ja suuren epävarmuuden vuoksi. Näin ollen myös sopimuspalkkojen kasvun odotetaan hidastuvan. Palkansaajakorvauksen arvioidaan kasvaneen 3,9 % vuonna 2025. Vuonna 2026 kasvun odotetaan hidastuvan 3,2 prosenttiin ja pysyvän sillä tasolla vuosina 2027 ja 2028 taloustilanteen kohentuessa (ks. kuvion 11 kohta a). Reaalipalkkojen kasvun arvioidaan hidastuvan vuonna 2026 ja muuttuvan negatiiviseksi vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2028 sen arvioidaan lähestyvän vähitellen tuottavuuden kasvua (ks. kuvion 11 kohta b). Palkansaajakorvauksen kasvua on tarkistettu maaliskuun 2026 asiantuntija-arvioista alaspäin vuodelle 2026, sillä tuoreiden tietojen ja palkkasopimusten mukaan palkkapaineet ovat lievenemässä. Vuoden 2028 arviota on tarkistettu hieman ylöspäin. Tämänhetkisen energiasokin odotetaan nopeuttavan palkkojen kasvua vain vähän, sillä kysyntäolot ovat heikommat ja eikä sokkikaan ole niin laaja-alainen kuin vuosien 2021–2024 jaksolla, mikä auttaa hillitsemään sen kerrannaisvaikutuksia.

Kuvio 11

Euroalueen palkkakehitys

a) Palkansaajakorvaus työntekijää kohden

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) Reaalinen palkansaajakorvaus työntekijää kohden, tuottavuus ja yksikkötyökustannukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan vähitellen arviointijakson kuluessa (ks. kuvion 11 kohta b). Vuonna 2026 niiden kasvua hidastaa sekä palkkojen kasvun vaimeneminen että tuottavuuden kasvun nopeutuminen. Keskipitkällä aikavälillä hidastuminen johtuu tuottavuuden kasvusta. Myös BKT-deflaattorin kasvun odotetaan hidastuvan yksikkötyökustannusten kasvun vaimenemisen myötä, mutta yksikkövoittojen vaikutus voimistuu, mikä lieventää osittain deflaattorin kasvun hidastumista.

Tuontihintojen kasvun odotetaan nopeutuvan voimakkaasti lyhyellä aikavälillä ja hidastuvan arviointijakson jälkipuoliskolla. Tuonnin deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan olevan 3,7 % vuonna 2026 (0,0 % vuonna 2025). Nopeutuminen johtuu energiaraaka-aineiden hintapaineiden noususta, jota euron aiempi vahvistuminen ja halpatuonti Kiinasta vaimentavat. Tuontihintojen kasvun arvioidaan hidastuvan 1,3 prosenttiin vuonna 2028 maailmantilanteen odotetun normalisoitumisen myötä.

3 Vaihtoehtoiset skenaariot Lähi-idässä käytävän sodan taloudellisista vaikutuksista

Kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioissa keskeisiä epävarmuustekijöitä ovat Lähi-idän sota ja sen vaikutukset energiahintoihin ja epävarmuuteen sekä vaikutusten leviäminen talouteen.^[17] Epävarmuustekijöiden havainnollistamiseksi asiantuntija-arvioita täydennetään maaliskuun 2026 arvioiden tavoin vaihtoehtoisilla skenaarioilla. Skenaarioissa on havainnollisia esimerkkejä energiaraaka-aineiden hintojen mahdollisista kehityskuluista ja välittymisestä euroalueen talouteen. Asiantuntijat eivät määritä skenaarioille todennäköisyyksiä, vaan skenaarioiden tarkoituksena on pikemminkin havainnollistaa sodan vaikutuksiin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä. Perusskenaariossa on otettu huomioon teknisiin oletuksiin sisältyvä energiaraaka-aineiden hintakehitys (ks. kehikko 2). Vaihtoehtoskenaarioiden kolme tärkeintä eroa perusskenaarioon nähden ovat energiasokin ja epävarmuuden suuruus sekä energiasokin välittymisen voimakkuus muihin kuin energian hintoihin (ks. taulukko 4). Epälineaarisuuksilla ja inflaatioon kohdistuvilla kerrannaisvaikutuksilla voi olla merkitystä suurten sokkien välittyessä hintoihin. Tämä tärkeä näkökohta havaittiin EKP:n rahapolitiikan strategian arvioinnin yhteydessä vuonna 2025 (ks. kehikko 4). Vakavaa skenaariota koskevissa herkkyysanalyyseissa tarkastellaan kahden hyvin vallitsevan riskin – eli energiatarjonnan säännöstelyn ja lentopetrolipulan – seurauksia. Asiantuntija-arvioiden skenaarioanalyysien tavanomaisen käytännön mukaisesti vaihtoehtoskenaarioissa ei oteta huomioon muita kuin perusskenaarioon sisältyviä raha- ja finanssipoliittisia toimia euroalueella.^[18] Lyhyitä ja pitkiä korkoja koskevat arviot perustuvat markkinaodotuksiin.

3.1 Vaihtoehtoisten skenaarioiden keskeiset oletukset

3.1.1 Energiaraaka-aineiden hinnat

Vaihtoehtoisissa skenaarioissa öljyn ja tukkukaasun hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat on määritetty optioiden osoittamilla todennäköisyysjakaumilla. Öljyn ja kaasun hintojen oletetaan noudattelevan vuoden 2026 kolmannesta neljänneksestä lähtien markkinapohjaisen jakauman 25. prosenttipisteen kehitystä lievässä skenaariossa, 75. prosenttipisteen kehitystä epäsuotuisassa skenaariossa ja 95. prosenttipisteen kehitystä vakavassa skenaariossa (ks. kuvio 12).^[19] Nämä prosenttipisteet ovat markkinapohjainen arvio nykyisistä energiahintoihin liittyvistä riskeistä, ja ne käsittävät implisiittisesti Lähi-idän sodan vaihtoehtoiset kehityskulut ja sen vaikutukset energian tarjontahäiriöihin.

• Lievässä skenaariossa öljyn hinta laskee 88 Yhdysvaltain dollariin barrelilta ja kaasun hinta 41 euroon megawattitunnilta vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. Hinnat ovat noin 15–20 % alemmat kuin perusskenaariossa koko arviointijakson ajan. Tämä kehityskulku todennäköisesti kuvaa sijoittajien odotuksia, että sota voidaan ratkaista hyvin ripeästi. Silloin maailman öljy- ja kaasumarkkinat normalisoituisivat nopeasti ja hinnat palaisivat sotaa edeltäneelle tasolleen vuoden 2026 loppuun mennessä.
• Epäsuotuisassa skenaariossa öljyn hinta nousee 122 Yhdysvaltain dollariin barrelilta ja kaasun hinta 60 euroon megawattitunnilta vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. Ne pysyvät noin 20–30 % perusskenaariota korkeampina koko arviointijakson ajan, mikä todennäköisesti ilmentää markkinaodotuksia siitä, että sota kestää pitempään kuin perusskenaariossa oletetaan.
• Vakavassa skenaariossa öljyn hinta nousee 166 Yhdysvaltain dollariin barrelilta eli noin 60 % verrattuna perusskenaarioon ja kaasun hinta kaksinkertaistuu 98 euroon megawattitunnilta kolmannella vuosineljänneksellä. Sokit ovat myös erittäin pitkäkestoisia, ja poikkeamat perusskenaariosta ovat arviointijakson lopussa edelleen samansuuruisia. Keston taustalla on osittain epävarmuuden lisääntyminen pitemmillä aikaväleillä, mikä laajentaa optioiden osoittamia todennäköisyysjakaumia. Taustalla saattavat myös olla markkinoiden odotukset pitkittyneestä sodasta sekä öljyn- ja kaasun paikallisten tuotantoinfrastruktuurien merkittävistä vaurioista, mikä pitää energiahinnat korkeina pitemmän aikaa.

Kuvio 12

Öljyn ja eurooppalaisen maakaasun hintojen kehitystä koskevat oletukset

a) Öljyn hinnat	b) Kaasun hinnat
(Yhdysvaltain dollaria barrelilta)	(euroa/MWh)

3.1.2 Epävarmuus ja sen välittyminen rahoitusoloihin

Epäsuotuisassa ja vakavassa skenaarioissa oletetaan, että Lähi-idän sodan kärjistyminen lisäisi maailmanlaajuista epävarmuutta ja johtaisi rahoitusmarkkinoilla uudelleenhinnoitteluun, joskin eriasteisesti. Tämä heikentäisi yksityistä kulutusta, investointeja ja kauppaa. Skenaarioissa kuvataan globaalia epävarmuutta VIX-indeksillä. Epäsuotuisassa skenaariossa sen oletetaan hypähtävän tilapäisesti, kun taas vakavassa skenaariossa nousun oletetaan olevan suurempi ja pitkäkestoisempi. Nämä oletukset vastaavat pitkälti kehitystä, joka on havaittu aiemmin samanlaisten geopoliittisten jännitteiden aikana, kuten Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja lokakuussa 2023 tapahtuneen Lähi-idän konfliktin aikana (ks. kuvion 13 kohta a). Epävarmuus vaikuttaa skenaarioissa talouteen kahdella tavalla: sillä on suora vaikutus BKT:hen luottamussokkien muodossa ja epäsuora vaikutus sen välittyessä rahoitusoloihin.

Kuvio 13

VIX-indeksiä koskevat oletukset ja vaikutus tiettyihin rahoitusmarkkinoiden muuttujiin

a) VIX-indeksi

(indeksi)

b) Yritysten joukkolainojen ja yrityslainojen tuottoerot epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa

(poikkeamat perusskenaariosta peruspisteinä)

Epäsuotuisassa skenaariossa epävarmuuden tilapäinen lisääntyminen näkyy lyhytaikaisena vaikutuksena euroalueen yritysten markkinaehtoisen velan kustannuksissa ja lainojen hinnoittelun suhteellisen vähäisenä muutoksena. Vakavassa skenaariossa vaikutukset ovat voimakkaampia, sillä volatiliteetin oletetaan kestävän pitempään (ks. kuvion 13 kohta b).^[20] Epäsuotuisassa skenaariossa yritysten joukkolainojen tuottoerot kasvavat noin 0,40 peruspistettä yhden vuosineljänneksen ajan mutta kapenevat jälleen nopeasti, koska malli ennakoi nopeaa paluuta vähäiseen volatiliteettiin. Vakavassa skenaariossa tuottoerot pysyvät huomattavasti perusskenaariota suurempina vuoteen 2027 asti ja kapenevat vasta arviointijakson loppua kohden, kun VIX-indeksin arvo viittaa alhaiseen volatiliteettiin. Epäsuotuisassa skenaariossa lainojen tuottoerot (riskittömän koron ylittävät tuotot) kasvavat vain vähän ja asteittain, sillä pankit pystyisivät lieventämään tilapäisesti lisääntyneen rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vaikutuksia. Vakavassa skenaariossa tuottoerojen kasvu on huomattavampi ja pitkäkestoisempi. Epäsuotuisassa skenaariossa yritysten osakekurssit laskevat keskimäärin noin 7 prosenttiyksikköä vuoden 2026 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä ja elpyvät lähes kokonaan vuonna 2027, kun taas vakavassa skenaariossa ne pysyvät yli 10 % perusskenaariota alempana koko vuoden 2027 ajan.

3.2 Makrotaloudelliset vaikutukset

3.2.1 Kansainvälinen ympäristö

Koska suoria kauppayhteyksiä konfliktin vaikutuksen alaiseen alueeseen on verrattain vähän, sokin odotetaan välittyvän maailmantalouteen pääasiassa lisääntyvän epävarmuuden mutta myös energia- ja elintarvikehintojen nousun suorien ja epäsuorien vaikutusten kautta (ks. kuvio 14). Epävarmuuden lisääntymisen odotetaan laskevan varallisuushintoja, kiristävän rahoitusoloja sekä heikentävän kulutusta ja kauppaa maailmanlaajuisesti. Öljyn ja kaasun hintojen nousu kasvattaa tuontikustannuksia, pienentää reaalituloja ja heikentää eniten energiatuonnista riippuvaisia talouksia. Energiakustannusten kasvu nostaa myös elintarvikkeiden hintoja, kiihdyttää inflaatiota ja vaimentaa entisestään globaalia kysyntää.^[21]

Epäsuotuisassa skenaariossa maailmantalouteen kohdistuu maltillinen mutta sitkeä negatiivinen tarjontasokki. Sokin välittyminen epävarmuuden sekä energia- ja elintarvikehintojen kauttatalouteen aiheuttaa taloudellisen toimeliaisuuden hidastumispainetta ja inflaation nopeutumispainetta. Luottamus heikkenee, tuontikustannusten nousupaineet kasvavat ja reaalitulot supistuvat. Vuonna 2027 Yhdysvaltain BKT:n arvioidaan kasvavan noin 0,1 prosenttiyksikköä perusskenaariota heikommin ja inflaation arvioidaan kiihtyvän noin 0,6 prosenttiyksikköä perusskenaariota nopeammaksi. Vuonna 2027 maailmantalouden BKT:n (ilman euroaluetta) odotetaan kasvavan noin 0,2 prosenttiyksikköä perusskenaariota hitaammin ja inflaation arvioidaan kiihtyvän noin 0,9 prosenttiyksikköä perusskenaariota nopeammaksi. Euron nimellisen efektiivisen kurssin odotetaan heikkenevän hieman ja normalisoituvan sen jälkeen. Euroalueen ulkoisen kysynnän odotetaan olevan noin 0,9 % perusskenaariota vaimeampaa vuoteen 2028 mennessä.

Kuvio 14

Vaikutus Yhdysvaltoihin ja maailmantalouteen euroaluetta lukuun ottamatta

a) Yhdysvallat

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

b) Maailmantalous ilman euroaluetta

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

Vakavassa skenaariossa negatiivinen tarjontasokki on paljon suurempi ja sen vaikutukset ovat pitkäkestoisempia. Suurempi ja pitkäkestoisempi energiasokki aiheuttaa voimakkaamman inflaatiosykäyksen. Myös epävarmuus lisääntyy jyrkemmin, ja elintarvikkeisiin liittyvät suuremmat vaikutukset nakertavat ostovoimaa entisestään eri talouksissa. Vuonna 2027 Yhdysvaltain BKT:n odotetaan kasvavan noin 0,5 prosenttiyksikköä perusskenaariota heikommin ja inflaation odotetaan kiihtyvän noin 1,7 prosenttiyksikköä perusskenaariota nopeammaksi. Vuonna 2027 maailmantalouden BKT:n (ilman euroaluetta) odotetaan kasvavan noin yhden prosenttiyksikön perusskenaariota hitaammin ja inflaation arvioidaan kiihtyvän noin 2,6 prosenttiyksikköä perusskenaariota nopeammaksi. Euron nimellisen efektiivisen kurssin odotetaan ensin heikkenevän hieman ja normalisoituvan sen jälkeen. Euroalueen ulkoisen kysynnän odotetaan olevan noin 3 % perusskenaariota vaimeampaa vuoteen 2028 mennessä.

Lievässä skenaariossa nämä negatiiviset heijastusvaikutukset väistyvät nopeammin, joten kasvu on nopeampaa ja inflaatio hitaampaa kuin maailmantalouden perusskenaariossa. Kun energiahinnat laskevat ripeämmin, inflaatiosykäys vaimenee nopeammin, epävarmuus vähenee, rahoitusolot normalisoituvat ja ulkoinen kysyntä vahvistuu. Siksi maailmankaupan kehitys on vahvempaa ja euroalue saa tukea perusskenaariota suotuisammasta ulkoisesta ympäristöstä.

Kehikko 4
Euroalueen muiden tuotteiden kuin energian hintainflaatioon kohdistuvien välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten kalibrointi vaihtoehtoisissa skenaarioissa

Antoine Kornprobst ja Srečko Zimic

Vuosien 2021–2024 nopean inflaation jakso euroalueella osoittaa, että energian suurten hintasokkien välittyminen voi olla huomattavasti voimakkaampaa kuin tavanomaisiin arviointimalleihin sisältyvien pitkän aikavälin säännönmukaisuuksien perusteella voisi olettaa. ECB-BASE-mallilla tehtyjen ennustearvioiden mukaan pitkän otosjakson arvioihin perustuvien arviointimallien vakioparametrit näyttävät energiasokkien välittymisen kuluttajahintoihin olevan huomattavasti pienempi kuin toteutunut välittyminen vuosina 2021–2024.^[22] Kuvio A osoittaa, että vaihtoehtoisten (epälineaaristen) empiiristen menetelmien mukaan energiasokit välittyvät huomattavasti voimakkaammin kuin vakiomallien kalibrointien mukaan. Joustot eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden malleissa viittaavat epälineaariseen sopeutumiseen öljyhintojen mukaisesti. Estimoidun epälineaarisen paneelimallin mukaan energiahintojen välittyminen inflaatioon voimistuu huomattavasti, kun sokit syntyvät kireiden työmarkkinoiden, nopean inflaation ja suurten sokkien leimaamassa ympäristössä. BVAR-inflaatiomallin mukaan energiahinnat välittyvät kuluttajahintoihin yhtä voimakkaasti. Epälineaarisuuksia joustavasti käyttävässä koneoppimismallissa suurten inflaatiosokkien vaikutukset ovat vieläkin suuremmat (noin 1,5 kertaa suuremmat kuin keskikokoisten sokkien jälkeen).^[23] Myös Bernanken ja Blanchardin malli, joka on erityisesti suunniteltu analysoimaan vuosien 2021–2024 inflaatiopiikkiä, osoittaa, että palkat, pohjainflaatio ja kokonaisinflaatio reagoivat paljon voimakkaammin kuin tavanomaiset ECB-BASE-mallin joustot. Rakenteellisten mallien epälineaariset versiot – kuten New Area-Wide Model ‑malli (NAWM II) – viittaavat siihen, että suuret energiasokit voivat johtaa epäsymmetrisiin ja tilasidonnaisiin hinnanmuutoksiin epälineaaristen Phillips-käyrien ja epäsuorien tuotantokustannuskanavien kautta.

Näiden havaintojen huomioon ottamiseksi ECB-BASE-malli on kalibroitu eri skenaarioissa eri tavoin, jotta saadaan tuotua esiin osa epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa todennäköisesti toteutuvista voimakkaammista välillisistä vaikutuksista ja kerrannaisvaikutuksista (ks. kuvio A). Nykyinen toimintaympäristö eroaa vuosien 2021–2024 nopean inflaation jaksosta, sillä kysyntä on nyt yleisesti heikompaa, toimitusketjujen häiriöitä ja finanssipoliittista tukea on vähemmän ja työmarkkinat ovat jonkin verran vähemmän kireät – mikä viittaa siihen, että sokin välittyminen inflaatioon on heikompaa kuin tuona ajanjaksona. Inflaation muisto ja nykyisen sokin globaalimpi luonne voivat kuitenkin vahvistaa välittymistä. Kalibroinneilla pyritään siksi kuvaamaan uskottavaa välittymisen voimistumista verrattuna tavanomaiseen ECB-BASE-malliin. Se jää silti vuosien 2021–2024 aikana havaittua välittymistä heikommaksi. Skenaarioanalyysissa on tärkeää tarkastella mahdollisia epälineaarisuuksia, koska sen tarkoituksena on arvioida riskejä eikä laatia todennäköisintä ennustetta. Epäsuotuisaan ja vakavaan skenaarioon sisältyy sen vuoksi voimakkaampi välittyminen YKHI-inflaation energia- ja elintarvike-eriin, energiahintojen voimakkaampi välittyminen pohjainflaatioon (eli energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettuun inflaatioon), inflaatio-odotusten herkempi reagointi toteutuneeseen inflaatioon ja palkkojen indeksoinnin lisääntyminen.^[24],[25] Lievässä skenaariossa oletetaan, että välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset ovat samat kuin perusskenaariossa (ks. osa 2.2).

Kuvio A

Energiasokin välittyminen YKHI-indeksin kaikkiin eriin sekä muihin kuin energia- ja elintarvike-eriin 12 vuosineljänneksen jälkeen eri malleissa

3.2.2 Makrotaloudelliset vaikutukset euroalueella

Skenaarioihin sisältyy merkittäviä ennakoitua hitaamman talouskasvun ja ennakoitua nopeamman inflaation riskejä euroalueella (ks. taulukko 6 ja kuvio 15). Epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa euroalueen BKT:n kasvu hidastuu vähitellen vuosina 2026–2027 ja inflaatio on koko arviointijakson ajan nopeampaa kuin perusskenaariossa. Vakavassa skenaariossa näkymät heikkenevät selvästi energia- ja epävarmuussokkien keston vuoksi. Lievässä skenaariossa taloudellinen toimeliaisuus elpyy ja inflaatio maltillistuu nopeammin.

Lievän skenaarion mukaan BKT:n kasvu elpyy jonkin verran aiemmin ja inflaatio maltillistuu nopeammin kuin perusskenaariossa. Siinä inflaatio on perusskenaariota hitaampaa ja alittaa 2 prosentin tavoitteen vuosina 2027 ja 2028, koska energiahintojen nousu vaimenee ripeämmin. Myös alemmat energiahinnat tukevat BKT:n kasvua, ja reaalikasvu asettuu 1,4 prosenttiin vuonna 2027 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2028 eli jonkin verran perusskenaariota korkeammalle.

Epäsuotuisassa skenaariossa sokki johtaa sitkeään energiahintojen nousuun, jonka vuoksi inflaatiopaineet pitkittyvät. BKT:n kasvu puolestaan heikkenee lyhyellä aikavälillä. BKT:n kasvu on 0,7 % vuonna 2026 ja 0,9 % vuonna 2027 eli perusskenaariota hitaampaa, mutta se elpyy 1,5 prosenttiin vuonna 2028, kun energiahinnat laskevat ja epävarmuus vähenee. YKHI-inflaatio kiihtyy tässä skenaariossa 3,3 prosenttiin vuonna 2026 ja pysyy 3,0 prosentissa vuonna 2027, kunnes se hidastuu 2,3 prosenttiin vuonna 2028. Pohjainflaatio on huipussaan 2,7 % vuonna 2027, mikä johtuu hintoihin ja palkkoihin kohdistuvien välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten asteittaisesta kehityksestä. Vuonna 2028 se hidastuu 2,3 prosenttiin.

Vakavassa skenaariossa makrotaloudellinen ympäristö on huomattavasti haastavampi, kun raaka-aineiden hintasokit vahvistuvat ja pitkittyvät ja myös välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset voimistuvat. BKT:n kasvu hidastuu selvästi. Se on 0,5 % vuoden 2026 alkupuoliskolla ja negatiivinen jälkipuoliskolla. Vuonna 2027 kasvu on 0,4 %, mikä viittaa toimeliaisuuden pitempikestoiseen heikkouteen. Vuonna 2028 se elpyy 1,6 prosenttiin. Kokonaisinflaatio kiihtyy jyrkästi 4,0 prosenttiin vuonna 2026 ja on nopeimmillaan 5,3 % vuonna 2027. Myös pohjainflaatio nopeutuu huomattavasti, kun energiahintojen nousu välittyy yhä voimakkaammin kotimaisiin hintoihin ja palkkoihin.

Kuvio 15

Euroalueen keskeiset muuttujat perusskenaariossa ja vaihtoehtoskenaarioissa

BKT

(prosenttimuutos edellisestä vuosineljänneksestä)

YKHI	YKHI pl. energia ja elintarvikkeet
(vuotuinen prosenttimuutos)	(vuotuinen prosenttimuutos)
YKHI – energiaerä	YKHI – elintarvike-erä
(vuotuinen prosenttimuutos)	(vuotuinen prosenttimuutos)

Negatiiviset makrotaloudelliset vaikutukset johtuvat epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa aluksi lähinnä korkeammista energiakustannuksista ja epävarmuudesta, mutta ajan mittaan niitä syntyy yhä enemmän kauppaan, kotimaiseen kysyntään ja pohjainflaatioon kohdistuvien laajempien heijastusvaikutusten kautta. Kuvio 16 osoittaa, että BKT:n kasvun heikkeneminen johtuu pääasiassa energiahintojen noususta, epävarmuuden lisääntymisestä ja kaupan heikkenemisestä. Vuonna 2027 kasvun hidastuu selvemmin, kun globaalin kysynnän heikkeneminen, joka liittyy osittain maailman elintarvike- ja energiahintojen nousuun, supistaa euroalueen vientiä entisestään. Samaan aikaan energiahintojen nousu ja rahoitusolojen kiristyminen heikentävät kotimaista kysyntää vielä lisää. BKT:n kasvu normalisoituu vähitellen vuoteen 2028 mennessä, kun energian hintapaineet vaimenevat ja palkat nousevat jonkin verran reaalitulojen kehityksen heikentymisen jälkeen. Inflaation osalta tärkein välittymiskanava on energiakustannusten nousu, joka vaikuttaa suoraan energian hintainflaatioon ja myös nostaa muiden tuotteiden kuin energian tuotantokustannuksia. Vakavassa skenaariossa suuremmat välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset välittyvät yhä voimakkaammin elintarvike- ja pohjainflaatioon, mikä johtaa huomattavasti sitkeämpään YKHI-inflaatioon. Lievässä skenaariossa inflaatio on perusskenaariota hitaampi lähinnä energiahintojen laskun vuoksi ja tukee kasvua, joka saa lisäpontta suotuisammasta ulkoisesta ympäristöstä.

Kuvio 16

Vaikutus euroalueen talouteen kanavan tai erän mukaan eri skenaarioissa

a) BKT kanavien mukaan

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

b) YKHI-inflaatio kanavien mukaan

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

C) YKHI-inflaatio erien mukaan

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

3.3 Energian ja lentopetrolin toimitushäiriöitä koskevat herkkyysanalyysit vakavassa skenaariossa

Herkkyysanalyyseissa on selvitetty skenaarioissa tarkasteltujen kanavien lisäksi kahden energiatuotteisiin liittyvän riskikanavan vaikutuksia. Ne ovat energiatarjonnan säännöstelyn ja lentopetrolipulan vaikutukset. Herkkyyksiä on analysoitu vain vakavassa skenaariossa, koska nämä kanavat ovat olennaisimpia silloin, kun sokit ovat suuria ja sitkeitä ja vaikuttavat siten lähinnä häntäriskien mukaisiin tulemiin. Molemmissa analyyseissä tarkastellaan tarjontasokkeja, joten BKT:n kasvu on hitaampaa ja inflaatio nopeampaa.

3.3.1 Energian toimitushäiriöt

Energian raaka- ja jalostustuotteiden viennin loppuminen Persianlahden alueelta aiheuttaisi energiatoimituksiin lisää häiriöitä, jotka voivat vähentää maaöljykaasun ja jalostettujen öljytuotteiden tarjontaa euroalueella 3 prosenttia ja voimistaa Lähi-idän sodan vaikutusta skenaarioiden mukaisten hintavaikutusten lisäksi. Tämän riskin arvioinnissa käytetään useita maita ja toimialoja kattavaa dynaamista stokastisen yleisen tasapainon (DSGE) mallia, joka sisältää globaalit tuotantoverkostot. Sen avulla voidaan analysoida, miten energiapanosten häiriöt tuotantoketjun alkupäässä leviävät eri toimialoihin ja maihin panos-tuotoskytkösten kautta.^[26] Vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen on merkittävä, sillä euroalueen BKT:n kasvu hidastuu noin 0,3 prosenttiyksikköä vuosina 2026 ja 2027 (ks. kuvio 17). Koska sokki tapahtuu tuotantoketjun alkupäässä, se välittyy myös yritysten rajakustannuksiin ja hintoihin tuotantoketjun loppupäässä nopeuttaen euroalueen YKHI-kokonaisinflaatiota noin 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2026, 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2027 ja 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2028 vakavaan skenaarioon sisältyvien vaikutusten lisäksi.

3.3.2 Lentopetrolipula

Vakavan lentopetrolipulan yhteydessä globaalit lentoliikennepalvelut voivat vähentyä 50 %.^[27] Usean maan ja toimialan sekä globaalit tuotantoverkostot kattavan DSGE-mallin mukaan tällaiset lentoliikenteen häiriöt hidastaisivat euroalueen BKT:n kasvua noin 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2027 ja nopeuttaisivat kokonaisinflaatiota ja pohjainflaatiota noin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2027 ja 2028 (ks. kuvio 17). Mallissa oletetaan, että lentoliikenteen korvaaminen muulla liikenteellä on vaikeaa erityisesti kansainvälisen matkailun ja aikaherkkien tavaroiden osalta.

Kuvio 17

Herkkyysanalyysin vaikutukset euroalueen talouskasvuun ja inflaatioon vakavassa skenaariossa

a) BKT:n kasvu	b) YKHI-inflaatio
(poikkeama vakavasta skenaariosta prosenttiyksikköinä)	(poikkeama vakavasta skenaariosta prosenttiyksikköinä)

3.4 Skenaarioanalyysin rajoitukset

Skenaarioanalyyseihin ei sisälly raha- tai finanssipoliittisia toimia, joilla lievennettäisiin inflaatiovaikutuksia, eikä muita kanavia, jotka voisivat muuttaa makrotaloudellisia vaikutuksia. Aiempien asiantuntija-arvioiden skenaarioanalyysien tapaan vaihtoehtoskenaarioissa ei oteta huomioon muita kuin perusskenaarioon sisältyviä raha- ja finanssipoliittisia toimia. Erityisesti vakavassa skenaariossa inflaation huomattavaa kiihtymistä tasoittaisivat todennäköisesti osittain rahapolitiikan kiristyminen tai finanssipoliittiset tukitoimet, joilla voitaisiin laskea energian kuluttajahintoja – kuten vuosien 2022–2024 nopean inflaation aikana. Analyyseihin ei myöskään ole nimenomaisesti sisällytetty seuraavia välittymiskanavia: 1) Lähi-idän matkailun karttamisen mahdolliset positiiviset vaikutukset euroalueen maiden matkailuun ja 2) mahdolliseen pakolaiskriisiin liittyvien muuttoliikepaineiden vaikutukset.

4 Herkkyysanalyysit

4.1 Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat

Energiaraaka-aineiden hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat viittaavat ennakoitua merkittävästi nopeamman inflaation riskeihin, etenkin lyhyellä aikavälillä, ja hitaamman talouskasvun riskeihin. Asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 2 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Tässä herkkyysanalyysissa riskejä analysoidaan käyttämällä useita eri prosenttipisteitä, jotka on johdettu sekä kaasu- että öljyoptioiden osoittamista riskineutraaleista todennäköisyysjakaumista.^[28] Herkkyysanalyysissa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta. Tämä analyysi eroaa osassa 3 esitetyistä Lähi-idän konfliktiskenaarioista siinä, että vaikutukset kohdistuvat vain energiaraaka-aineiden hintoihin, kun taas skenaarioissa myös epävarmuus vaikutti makrotaloudellisten vaikutusten arviointitapaan.^[29] Tulokset esitetään taulukossa 7.

Kuvio 18

Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat

a) Öljyn hintaoletus

(Yhdysvaltain dollaria/barreli)

b) Kaasun hintaoletus

(EUR/MWh)

4.2 Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat

Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat viittaavat siihen, että euro saattaa vahvistua entisestään etenkin keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsisi ennakoitua hitaamman talouskasvun ja inflaation riskejä. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion teknisissä oletuksissa valuuttakurssin kehitys on vakioitu koko arviointijakson ajaksi. Kaksi vaihtoehtoista valuuttakurssikehitystä, jotka on johdettu 21.5.2026 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista, viittaavat euron kurssin vahvistumiseen (ks. kuvio 19). Tämä saattaa johtua siitä, että markkinaosapuolten odotukset euroalueen rahapolitiikasta suhteessa Yhdysvaltojen rahapolitiikkaan sekä odotukset Lähi-idän sodan mahdollisesta ratkaisemisesta tukevat euroa. Vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukosta 8 käy ilmi näillä malleilla saatujen tulosten keskimääräinen vaikutus kokonaistuotannon kasvuun ja inflaatioon.

Kuvio 19

Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin vaihtoehtoiset kehitysurat

Kehikko 6
Kasvua ja inflaatiota koskevien eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntija-arvioiden osuvuus

Anna-Camilla Hofmann-Drahonsky, Adrian Page ja Elena Rusticelli

Eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntija-arvioiden osuvuutta arvioidaan säännöllisesti, jotta voidaan oppia aiemmista virheistä ja tarkastella arvioiden luotettavuutta rahapoliittisessa päätöksenteossa. EKP:n vuonna 2025 tekemän rahapolitiikan strategian arvioinnissa todettiin, että arviointivirheistä on myös tärkeää viestiä avoimesti. Sen jälkeen eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa on joka kesäkuu tarkasteltu kasvu- ja inflaatioarvioihin liittyviä virheitä eri aikaväleillä.^[30] Tässä kehikossa keskitytään vuoden 2026 ensimmäiseen neljännekseen mennessä laadittujen kasvu- ja inflaatioarvioiden tarkkuuteen. Sen mukaan virheet ovat yleisesti olleet vähäisiä, mutta arvioissa on ollut jonkin verran vaihtelevuutta. Lähi-idän sota aiheuttaa merkittäviä haasteita talousennusteiden laatimiselle. Siksi tuoreimpia tietoja on seurattava tarkasti, ja arvioita on kyettävä tarkistamaan nopeasti, jotta arviointivirheet eivät toistuisi.

Euroalueen BKT:n kasvua vuonna 2025 koskevat virheet lyhyen aikavälin arvioissa vaihtelivat kaupan jännitteiden ja lisääntyneen globaalin epävarmuuden vuoksi, kun taas virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa olivat selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa pienempiä (ks. kuvio A). Euroalueen viennin ja investointien odotettua voimakkaampi kasvu johti siihen, että euroalueen talouskasvu oli vuoden 2025 ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä arvioitua nopeampaa. Virheet vuosineljänneksen eteenpäin katsovissa arvioissa ylittivätkin koronaviruspandemiaa (covid‑19) edeltäneet keskiarvot. Aliarvioinnit johtuivat siitä, että hankintojen laaja aikaistaminen Yhdysvaltojen tuontitullien korotusten varalta antoi kasvulle odottamatonta lisäpontta ja siitä, että etupainotteisuus väheni ennakoitua hitaammin etenkin Irlannissa. Talouskasvu oli kuitenkin merkittävästi odotettua hitaampaa suurimman osan vuosista 2021–2024, joten virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa pienenivät selvästi alle pandemiaa edeltäneen keskimääräisen absoluuttisen virheen. Joitakin pieniä virheitä oli osittain siksi, että euroalueen ulkoinen kysyntä oli odotettua vahvempaa. Lähi-idän sota syttyi vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lopulla, joten sillä oli vain vähän vaikutusta virheisiin yhden vuosineljänneksen eteenpäin katsovassa arviossa, jossa tarkasteltiin BKT:n kasvua kyseisellä neljänneksellä. Suuri yliarviointi johtui pikemminkin idiosynkraattisista tekijöistä, jotka vaikuttivat hyvin negatiiviseen arvioon Irlannin BKT:stä.^[31]

Kuvio A

Virheet euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvua koskevissa eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa vuodesta 2021 lähtien

a) Virheet vuosineljänneksen eteenpäin katsovissa arvioissa

(prosenttiyksikköä)

b) Virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa

(prosenttiyksikköä)

Tarkkuus lyhyen aikavälin inflaatiota koskevissa arvioissa on viime aikoina ollut pitkän aikavälin keskiarvojen mukainen, ja vuoden eteenpäin katsovien arvioiden osuvuus on parantunut merkittävästi. Energiahintojen voimakas heilahtelu on edelleen tärkein haaste arvioitaessa lyhyen aikavälin inflaatiota (ks. kuvio B). Vuoden eteenpäin katsovat inflaatioarviot olivat hyvin tarkkoja vuonna 2025, kun taas vuosineljänneksen eteenpäin katsovat arviot olivat lähempänä pandemiaa edeltänyttä keskimääräistä absoluuttista virhettä (+/- 0,3 prosenttiyksikköä) ja vaihtelivat melko paljon. Vaihtelu seurailee tiiviisti virheitä YKHI-inflaation energiaerän arvioinneissa tuona ajanjaksona (ne puolestaan liittyvät suurelta osin virheisiin teknisiin oletuksiin sisältyvien energiaraaka-aineiden hinnoissa, jotka perustuivat arvioiden laatimishetken futuurihintoihin). Arvioitua nopeampi energian hintainflaatio oli myös tärkein syy vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen pieneen positiiviseen arviointivirheeseen. Taustalla oli pääasiassa Lähi-idän sodan syttyminen, joka nosti energiaraaka-aineiden ja etenkin öljyn hintoja selvästi markkinoiden odotuksia enemmän. Pandemiasta lähtien havaitun trendin mukaisesti energiahintojen ennakoimattomien muutosten osuus virheistä lyhyen aikavälin kokonaisinflaatiota koskevissa arvioissa oli keskimäärin noin 60 % vuonna 2025 ja 70 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Samaan aikaan energian paino YKHI-korissa on alle 10 %.

Kuvio B

Virheet euroalueen YKHI-kokonaisinflaatiota koskevissa eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa vuodesta 2021 lähtien

a) Virheet vuosineljänneksen eteenpäin katsovissa arvioissa

(prosenttiyksikköä)

b) Virheet vuoden eteenpäin katsovissa arvioissa

(prosenttiyksikköä)

Yksityisen sektorin ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteiden mukaisesti vuotta 2025 koskevia eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioita on kahden viime vuoden aikana tarkistettu usean otteeseen, koska talouspoliittinen epävarmuus on ollut suurta ja taloudesta saadut tiedot ovat toistuvasti poikenneet ennakoidusta. Kuviossa C esitetään vuoden 2025 kasvu- ja inflaatioarvioiden kehitys, ja toteumat on merkitty vaakaviivana. Ensimmäisissä vuotta 2025 koskevissa eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, vuoden 2022 lopulla ja vuoden 2023 alkupuoliskolla, kasvu ennakoitiin hieman toteumaa nopeammaksi. Osasyynä oli odotettua suurempi euron vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden, mikä heikensi euroalueen viennin kilpailukykyä. Vuoden 2023 puolivälistä vuoden 2024 puoliväliin kasvuarviot olivat suhteellisen tarkkoja. Vuoden 2025 BKT:n kasvuarviota kuitenkin tarkistettiin alaspäin vuoden 2024 jälkipuoliskolta alkaen, mikä johti yhä suurempiin aliarviointeihin. Ne olivat huomattavimpia maalis- ja kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa, joiden laatimishetkellä tuontitulleihin liittyvä epävarmuus oli suurimmillaan. Kaupan jännitteiden kiristymisen myötä kaikki ennustelaitokset laskivat kasvuodotuksiaan, koska ne ennakoivat kauppapoliittisen epävarmuuden jarruttavan merkittävästi yritysten investointipäätöksiä ja itse tuontitullien heikentävän huomattavasti vientiä. Koska tuoreet tiedot olivat ennakoitua parempia ja kauppapoliittinen epävarmuus väheni odotettua nopeammin, arvioita tarkistettiin vuoden 2025 puolivälistä alkaen asteittain ylöspäin.

Kuvio C

Euroalueen BKT:n vuotuista kasvua ja keskimääräistä YKHI-inflaatiota koskevien arvioiden kehitys vuoteen 2025 saakka eri kansainvälisten organisaatioiden ja yksityisen sektorin ennusteissa

a) BKT:n kasvu

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Vuoden 2025 inflaatiota koskevat EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot olivat tarkkoja, kuten myös muiden laitosten ennusteet. Virheet olivat vähäisiä, eikä niissä ollut havaittavissa selkeää suuntausta. Toteutuneen kehityksen ja EKP:n/eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden välinen ero vaihteli kapealla -0,1–0,1 prosenttiyksikön välillä ja johtui suurelta osin teknisiin oletuksiin sisältyvien energia- ja elintarvikehintojen muutoksista, mutta myös euron valuuttakurssin muutoksista. Myös muiden laitosten arviot olivat yleensä tarkkoja, sillä ne kaikki pysyttelivät suhteellisen tiiviisti toteuman tuntumassa.

Arvioiden epätarkkuuteen liittyvät riskit ovat tällä hetkellä suuria lisääntyneen epävarmuuden ja raaka-ainehintojen volatiliteetin vuoksi. Jos kesäkuun 2026 asiantuntija-arviot inflaatiosta kuluvan vuoden toisella neljänneksellä pitävät paikkansa, virhe vuoden eteenpäin katsovissa inflaatioarvioissa on 1,5 prosenttiyksikköä, joka on suurempi kuin kuvion B kohdassa b esitetty pandemiaa edeltänyt keskimääräinen absoluuttinen virhe. Vaikka ennustevirheet ovat väistämättömiä ennakoimattomien sokkien vuoksi, EKP:n rahapolitiikan vuoden 2025 strategiaa-arvioinnissa esitettiin useita suosituksia arviointivirheiden vähentämiseksi tulevaisuudessa.^[32] Suosituksissa korostetaan muun muassa hyötyjä, joita saadaan laatimalla energia-alan kehityksen seurantaan yksityiskohtaisempia malleja ja tietoja, myös öljynjalostusmarginaalien merkityksestä. Niissä painotettiin myös, että teknisissä oletuksissa käytettävän aineiston koontipäivän ja asiantuntija-arvioiden julkaisupäivän välistä aikaa olisi hyvä lyhentää silloin, kun arvioiden laadintavaiheen lopulla saadaan merkittäviä uusia tietoja. Näin tehtiin EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2026 arvioissa, ja aineiston koontipäiviä aiotaan siirtää myöhemmäksi myös tulevissa arvioissa. Lisäksi strategia-arvioinnissa suositeltiin, että eurojärjestelmän analyysivälineitä arvioidaan säännöllisesti, jotta epätyypilliset suhdannevaihtelut voidaan ottaa paremmin huomioon, ja että perusskenaariota täydennetään skenaarioanalyysilla etenkin silloin, kun epävarmuus lisääntyy ja suurempien ennustevirheiden riski kasvaa. EKP:n asiantuntija-arvioissa käytettävien välineiden mahdollisia puutteita korjataan parhaillaan vuosien 2021–2024 nopean inflaation jaksosta saatujen kokemusten perusteella. Nyt muun muassa malleissa kalibroidaan uudelleen energiaraaka-aineiden hintojen välittymistä kuluttajahintoihin ja arvioidaan uudelleen malleihin sisältyvät inflaation ja rahapolitiikan välittymiskanavat, jotka esimerkiksi vaikuttavat palkkojen ja hintojen vuorovaikutukseen ja inflaatio-odotuksiin (ks. kehikko 4).^[33]