Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 16.7.2015

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella ja ennakoivan viestintänsä mukaisesti jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin luettavat omaisuuserien osto-ohjelmat etenevät edelleen toivotusti. Ostoja aiotaan yhä tehdä noin 60 miljardilla eurolla kuukaudessa ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kehitystä arvioidessaan EKP:n neuvosto seuraa rahapolitiikan strategiaansa ja keskittyy tarkastelemaan inflaation trendikehitystä ja keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiä.

EKP:n neuvoston kesäkuun alun kokouksen jälkeen saadut tiedot ovat olleet kutakuinkin odotusten mukaisia. Osittain epävarmuuden lisääntymisestä johtuva viimeaikainen kehitys rahoitusmarkkinoilla ei ole muuttanut EKP:n neuvoston arviota, että euroalueen talous elpyy yhä laaja-alaisemmin ja inflaatiovauhti nopeutuu vähitellen lähivuosina. EKP:n rahapolitiikan mitoitus tukee yhä kasvua, ja inflaatio-odotukset markkinoilla ovat keskimäärin joko vakautuneet tai elpyneet entisestään kesäkuun alun kokouksen jälkeen. Tuoreimpien tietojen perusteella EKP:n neuvoston rahapoliittisten toimien vaikutus välittyy edelleen yritysten ja kotitalouksien luotonsaantiin ja sen kustannuksiin, ja näin myös talouskehitys kohenee, käyttämättömän kapasiteetin määrä vähenee ja rahan määrän ja luotonannon kasvu elpyy. EKP:n neuvoston kaikkien rahapoliittisten toimien täysimääräinen toteuttaminen edistää inflaatiovauhdin palautumista keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin ja keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten pysymistä tiukasti tavoitteen mukaisina.

EKP:n neuvosto seuraa koko ajan tarkasti tilannetta rahoitusmarkkinoilla ja sen mahdollisia vaikutuksia rahapolitiikan mitoituksen ja hintavakausnäkymien kannalta. EKP:n neuvosto on mandaattinsa rajoissa valmiina turvautumaan kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin, jos hintavakausnäkymissä ilmenee merkittäviä muutoksia tai ulkopuoliset tekijät uhkaavat johtaa rahapolitiikan aiheettomaan kiristymiseen.

Taloudellisessa analyysissa todettiin käytettävissä olevien tietojen vahvistavan, että euroalueen BKT kasvoi vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana. Tuoreimmat kyselytiedot kesäkuulta tukevat käsitystä kasvutrendin jatkumisesta maltillisena myös toisella vuosineljänneksellä. Talouden elpymisen odotetaan muuttuvan yhä laaja-alaisemmaksi. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niiden myönteisestä vaikutuksesta rahoitusoloihin sekä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten etenemisestä. Lisäksi öljyn hinnan viimeaikaisen laskun pitäisi tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yritysten kannattavuuden kehitystä ja sitä kautta yksityistä kulutusta ja investointeja. Myös euroalueen viennin pitäisi kasvaa hintakilpailukyvyn kohentuessa. Nousevien markkinatalouksien kehityksen jatkuva hidastuminen heikentää kuitenkin edelleen maailmantalouden kehitysnäkymiä, ja euroalueen talouskasvua jarruttavat todennäköisesti edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Euroalueella talousnäkymien heikkenemisen riskit ovat yleisesti ottaen pysyneet hallinnassa EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten, öljyn hintakehityksen ja valuuttakurssikehityksen ansiosta.

Inflaatio oli hitaimmillaan vuoden 2015 alussa, mutta viime kuukausina se on alkanut hiljakseen nopeutua. Kesäkuussa euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli Eurostatin mukaan 0,2 % eli hieman hitaampi kuin toukokuussa (0,3 %). Käytettävissä olevien tietojen ja öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet hitaana mutta nopeutuvan loppuvuodesta. Osasyynä on vertailuajankohdan vaikutus, joka liittyy öljyn hinnan laskuun vuoden 2014 lopulla. Inflaation ennakoidaan piristyvän selvemmin vuosina 2016 ja 2017, kun odotettu talouden elpyminen, euron valuuttakurssin heikkeneminen sekä öljyfutuurien pohjalta oletettu öljyn hinnan hienoinen nousu lähivuosina edistävät inflaatiota.

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin tarkasti keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään rahapoliittisten päätösten vaikutuksen välittymiseen, geopoliittiseen kehitykseen, energian hintakehitykseen ja valuuttakurssikehitykseen.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) kasvun olevan vankkaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli toukokuussa 5,0 % (huhtikuussa 5,3 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi toukokuussa vuositasolla 11,2 %.

Lainakehitys koheni edelleen vähitellen. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) toukokuussa vuositasolla 0,1 % (supistuttuaan huhtikuussa 0,1 %). Yrityslainakannan kehitys on siis hitaasti elpymässä: vielä helmikuussa 2014 supistumisvauhti oli 3,2 %. Myös pankkien luotonantokyselystä saatiin myönteisiä tuloksia vuoden 2015 toisella neljänneksellä. Yritysten lainansaantiehtoja oli keskimäärin edelleen lievennetty, ja kehitys oli selvempää kuin mitä pankit olivat osanneet odottaa edellisellä kyselykierroksella. Yrityslainojen nettokysynnän piristyminen jatkui yritysten hakiessa lainaa kiinteisiin investointeihin. Maiden väliset erot lainakysynnässä pienenivät, ja kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden myötä lainaa pystyttiin tarjoamaan paremmin ehdoin. Parannuksista huolimatta yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, lainojen tarjontaan liittyvistä tekijöistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) toukokuussa vuositasolla 1,4 % (huhtikuussa 1,3 %). Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet tukevat edelleen selvästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että rahapolitiikan linja on syytä pitää vakaana ja EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset on pantava täytäntöön tinkimättä. EKP:n neuvoston kaikkien rahapoliittisten toimien täysimääräinen toteuttaminen antaa tarvittavaa tukea euroalueen talouden elpymiselle sekä edistää inflaatiovauhdin palautumista keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen keventäminen tukee osaltaan myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla rakennepoliittisilla toimilla. Jotta voidaan lisätä investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta, työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia olisi monissa maissa toteutettava joutuisammin, ja myös yritysten liiketoimintaympäristöä tulisi parantaa tehokkaammin. Uudistuksia olisi toteutettava nopeasti ja tehokkaasti, sillä kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla, uudistuksilla voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös luoda odotuksia tulojen pysyvästä kasvusta. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen. Sopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.