Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
15.4.2015

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella ja ennakoivan viestintänsä mukaisesti jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen.

Epätavanomaisena rahapoliittisena toimena ryhdyttiin 9.3. ostamaan euromääräisiä julkisen sektorin velkapapereita osana laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa, jossa hankitaan myös omaisuusvakuudellisia arvopapereita ja katettuja joukkolainoja. Ostoja jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kehitystä arvioidessaan EKP:n neuvosto seuraa rahapolitiikan strategiaansa ja keskittyy tarkastelemaan inflaation trendikehitystä. Yksittäisiin odotuksista poikkeaviin mittaustuloksiin ei siis kiinnitetä erityistä huomiota, jos niitä pidetään luonteeltaan tilapäisinä eikä kehityksen katsota vaikuttavan keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin.

Omaisuuserien osto-ohjelmien toteutus etenee hyvin, ja kuukauden aikana ostoja tehtiin ennakkoilmoituksen mukaisesti noin 60 miljardilla eurolla. On jo selviä merkkejä siitä, että EKP:n neuvoston käyttöön ottamat rahapoliittiset toimet tehoavat. Viime kuukausina rahoitusmarkkinatilanne on helpottunut selvästi ja yksityisen sektorin ulkoisen rahoituksen kustannukset ovat laskeneet huomattavasti. Kotitalouksien ja yritysten lainansaantitilanne on parantunut tuntuvasti, ja lainakysyntä on piristynyt.

EKP:n neuvosto huolehtii, että rahapoliittiset toimet toteutetaan täysimääräisesti. Toimien avulla talouden kasvunäkymät paranevat, käyttämättömän kapasiteetin määrä vähenee ja rahan määrän ja luotonannon kasvu elpyy. Kehitys edistää inflaatiovauhdin palautumista keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin ja keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten pysymistä tiukasti tavoitteen mukaisina.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Kotimainen kysyntä ja erityisesti yksityinen kulutus oli edelleen tärkein talouden elpymistä edistänyt tekijä. Tuoreimmat talouden indikaattorit, kuten kyselytiedot maaliskuulle asti, viittaavat siihen, että euroalueen talouskehitys on vahvistunut vuoden 2014 lopusta lähtien. Talouden elpymisen odotetaan vähitellen vahvistuvan ja muuttuvan laaja-alaisemmaksi. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen rahoitusolojen jatkuvasta paranemisesta sekä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten etenemisestä. Lisäksi öljyn alentuneen hinnan pitäisi jatkossakin tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yritysten kannattavuuden kehitystä ja sitä kautta yksityistä kulutusta ja investointeja. Myös euroalueen viennin pitäisi kasvaa hintakilpailukyvyn kohentuessa. Euroalueen elpymistä jarruttavat kuitenkin todennäköisesti edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Vaikka euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, ne ovat tasapainottuneet viimeaikaisten rahapoliittisten päätösten, öljyn hinnan laskun ja euron valuuttakurssin heikkenemisen vaikutuksesta.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli vuoden 2015 maaliskuussa -0,1 % eli hitaampi kuin helmikuussa (-0,3 %) ja tammikuussa (-0,6 %). Kehityksen pääasiallinen taustatekijä on tammikuun puolivälistä jatkunut öljyn eurohinnan nousu. Käytettävissä olevien tietojen ja energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet erittäin hitaana tai edelleen negatiivisena. Inflaation ennakoidaan vähitellen nopeutuvan myöhemmin vuonna 2015 ja kiihtyvän edelleen vuosina 2016 ja 2017, kun rahapoliittisten toimien kokonaiskysyntää tukeva vaikutus, euron valuuttakurssin heikkeneminen sekä oletetut vertailuajankohdan vaikutukset ja öljyn hinnan hienoinen nousu lähivuosina edistävät inflaatiota.

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin tarkasti keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään rahapoliittisten päätösten vaikutuksen välittymiseen, geopoliittiseen kehitykseen, valuuttakurssikehitykseen ja energian hintakehitykseen.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) trendikasvun olevan vähitellen nopeutumassa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa 4,0 % eli nopeampaa kuin tammikuussa (3,7 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on sen likvideimpien erien kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi helmikuussa vuositasolla 9,1 %.

Myös lainakehitys koheni edelleen vähitellen. Yrityslainakanta supistui (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) helmikuussa vuositasolla 0,4 % (supistuttuaan tammikuussa 0,9 %). Yrityslainakannan kehitys on siis hitaasti elpymässä, sillä vielä helmikuussa 2014 yrityslainakanta supistui 3,2 %. Pankkien luotonantokyselyn tulokset huhtikuulta vahvistavat, että lainansaantitilanteen koheneminen tukee erityisesti yrityslainakannan jatkuvaa elpymistä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yrityslainakannan kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, lainojen tarjontaan liittyvistä tekijöistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) helmikuussa vuositasolla 1,0 % (tammikuussa 0,9 %). Käytössä olevien rahapoliittisten toimien pitäisi tukea yritysten ja kotitalouksien lainanottokustannusten laskua ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että EKP:n neuvoston viimeaikaiset päätökset on pantava täytäntöön tinkimättä. EKP:n neuvoston kaikkien rahapoliittisten toimien täysimääräinen toteuttaminen antaa tarvittavaa tukea euroalueen talouden elpymiselle ja edistää inflaatiovauhdin palautumista lähemmäksi kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen keventäminen tukee osaltaan myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla tarjontapuolen toimilla. Jotta voidaan lisätä investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta, työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia olisi monissa maissa toteutettava joutuisammin, ja myös yritysten liiketoimintaympäristöä tulisi parantaa tehokkaammin. Uudistuksia olisi toteutettava nopeasti ja tehokkaasti, sillä niiden avulla voidaan vahvistaa kestävää kasvua euroalueella, luoda odotuksia tulojen pysyvästä kasvusta ja kannustaa kotitalouksia kuluttamaan enemmän ja yrityksiä lisäämään nyt investointejaan, jolloin talouden elpyminen vahvistuu. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen. Sopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Koska rakenteellisten uudistusten toteuttamista on tehostettava osassa EU:n jäsenvaltioista, on lisäksi tärkeää panna makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely tehokkaasti täytäntöön, jotta jäsenvaltioissa havaitut liialliset epätasapainot saadaan korjatuksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.