Lehdistötilaisuus (2004-05-06): Alustuspuheenvuoro

Jean-Claude Trichet, EKP:n pääjohtaja,
Helsingissä, 6.5.2004

Hyvät kuulijat, minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme Helsingissä. EKP:n neuvosto kokoontui tänään yhdeksännen kerran Frankfurtin ulkopuolella. Haluan kiittää pääjohtajan tehtäviä hoitavaa Matti Louekoskea kutsusta ja vieraanvaraisuudesta sekä Suomen Pankin henkilökuntaa onnistuneista kokousjärjestelyistä. Pidämme hyvin valitettavana sitä, että Matti Vanhala joutui luopumaan tehtävistään, ja toivomme hänelle kaikkea hyvää.

Kerron nyt tämänpäiväisestä kokouksesta. Säännönmukaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella odotamme edelleen hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä. Emme siis muuttaneet arviotamme rahapolitiikan virityksestä, vaan jätimme EKP:n ohjauskorot alhaiselle nykytasolleen. Matalat korot kaikissa maturiteeteissa tukevat nekin euroalueen talouden elpymistä. Kuten aina, seuraamme tarkasti kaikkia tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa arvioomme hintavakauteen kohdistuvista riskeistä keskipitkällä aikavälillä.

Aloitan päätöksemme tarkastelun taloudellisesta analyysistä. Käytettävissä olevista suhdanneindikaattoreista saatavat tiedot tämän hetken ja hyvin lyhyen aikavälin näkymistä ovat edelleen ristiriitaisia. Yleisesti ottaen euroalueen taloudellinen toimeliaisuus näyttää niiden mukaan elpyneen edelleen vuonna 2004, joskin hitaanlaisesti. Viimeisimmät tiedot ovat olleet rohkaisevampia: uusimmat kyselytiedot euroalueelta sisältävät myönteisempiä merkkejä toisen neljänneksen alun suhteen.

Vaikka näille myönteisille merkeille onkin ensin saatava vahvistus tulevasta kehityksestä, ne tukevat odotusta, että euroalueen asteittainen elpyminen jatkuu ja voimistuu ajan myötä. Edellytykset siihen ovat olemassa.

Ensinnäkin maailmantalouden kasvu on edelleen vahvaa ja maailmankauppa on lisääntynyt. Maailmantalouden elpyminen jakaantuu tasaisesti sekä maantieteellisesti että eri sektorien kesken, joten euroalueen ulkopuolisen ympäristön kehitys on suotuisaa. Odotamme siis euroalueen viennin kasvavan merkittävästi kuluvan ja ensi vuoden aikana. Toisekseen suotuisa rahoitustilanne, yritysten tehokkuuden ja tulosten paraneminen sekä vahva kansainvälinen kysyntä tukenevat investointeja. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu tukenee yksityistä kulutusta, varsinkin kun kotitalouksilla ei näyttäisi olevan sellaisia rahoituksellisia rajoituksia, jotka estäisivät niitä lisäämästä kulutustaan. Ajan myötä kulutuskysyntää tukenee myös työmarkkinatilanteen paraneminen.

Nämä näkökohdat ovat saaneet meidät vakuuttuneiksi, että talouden elpyminen jatkuu, ja käytettävissä olevat ennusteet ja arviot heijastavat samanlaisia odotuksia. Odotukset ovat myös sopusoinnussa rahoitusmarkkinoiden viime viikkojen kehityksen kanssa. Tulevaisuuteen kohdistuviin arvioihin liittyy tietenkin aina riskejä ja epävarmuutta. Euroalueen ulkopuolella öljyn ja muiden raaka-aineiden viimeaikaisesta hinnannoususta johtuva ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikkeneminen aiheuttaa riskejä lyhemmällä aikavälillä, ja maailmantalouden sitkeät tasapainottomuudet ennakoivat jonkinasteista epävarmuutta keskipitkällä aikavälillä. Itse euroalueella vaikuttaa siltä, että finanssipolitiikkaan ja rakenteellisiin uudistuksiin liittyvä epävarmuus joissakin euroalueen maissa on osaltaan hidastanut kuluttajien luottamuksen lujittumista. Sen lisäksi, että uudistuksiin sitoudutaan jatkuvasti, epävarmuutta hälventäisi se, että näiden olennaisen tärkeiden uudistusten sisältöä ja aikataulua selvennettäisiin ja ymmärrettäisiin paremmin niiden välttämättömyys ja niistä kaikille kansalaisille koituvat edut. Näin voitaisiin vähentää epävarmuudesta euroalueen taloudelle aiheutuvia riskejä.

Lähikuukausien hintakehityksestä voidaan todeta, että vuotuinen YKHI-inflaatio vaihtelee jonkin verran lyhyellä aikavälillä. Olemme jo todenneet saman edellisten EKP:n neuvoston kokousten yhteydessä. Eurostatin alustavan arvion mukaan vuotuinen YKHI-inflaatio oli huhtikuussa 2,0 % oltuaan maaliskuussa 1,7 %. Käytettävissä ei vielä ole yksityiskohtaisia tietoja, mutta vuotuisen inflaatiovauhdin viimeaikainen nopeutuminen heijastaa todennäköisesti pääasiassa vertailuajankohdan vaikutusta energiaerässä, sillä vuosi sitten öljyn hinta laski huomattavasti. Lisäksi öljyn hinnan viimeaikainen nousu on aiheuttanut uusia nousupaineita hintoihin. Nämä tekijät vaikuttavat edelleen lähikuukausina, joten lyhyellä aikavälillä inflaatiovauhti voi olla 2 % tai hieman nopeampikin. Tästä viimeaikaisesta vähemmän suotuisasta kehityksestä huolimatta odotamme inflaatiovauhdin pysyvän pitemmällä aikavälillä hintavakauden mukaisena, erityisesti kun palkkakehitys lienee edelleen maltillista. Viimeisimmät tiedot palkkojen noususta vuoden 2003 neljännellä neljänneksellä tukevat tätä näkemystä.

Näkemyksemme hintakehityksestä on yhdenmukainen käytettävissä olevien ennusteiden ja kokonaistaloudellisten arvioiden kanssa. Tässä tilanteessa raaka-aineiden ja erityisesti öljyn hinnannousu saattaa kuitenkin aiheuttaa hintavakautta uhkaavia hintojen nousupaineita. On siis tärkeää seurata odotuksia tarkasti myös vastaisuudessa.

Rahatalouden analyysin perusteella voidaan todeta, että M3:n vuotuinen kasvu on vuoden 2003 kesästä lähtien hidastunut vain verkkaisesti. Vaikka onkin merkkejä siitä, että sijoitusten siirtyminen M3:sta pitemmän aikavälin sijoituskohteisiin jatkuu, muutos on edelleen hidasta. Euroalueen historiallisen matala korkotaso tukee yhä sekä rahan määrän että luotonannon kasvua, joka heijastaa mahdollisesti myös taloudellisen ympäristön muuttumista suotuisammaksi muutamalla viime neljänneksellä.

Rahan määrän kasvun jatkuessa vahvana euroalueella on runsaasti likviditeettiä. Tämän ylimääräisen likviditeetin vaikutus inflaatioon keskipitkällä aikavälillä riippuu talouden ja rahoitusmarkkinoiden tulevasta kehityksestä. Jos likviditeetin määrä jää liian runsaaksi, se voi aiheuttaa inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä.

Yhteenvetona voidaan todeta taloudellisen analyysin viittaavan edelleen siihen, että keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymien todennäköisin skenaario on sopusoinnussa hintavakauden kanssa. Vertailu rahatalouden analyysin kanssa ei nykytilanteessa muuta tätä näkemystä.

Kuten tavallista, käsittelen muutamalla sanalla myös muita politiikanaloja euroalueella. Finanssipolitiikassa on EKP:n neuvoston mielestä entistä enemmän syytä huoleen. Euroopan komission viimeisimpien ennusteiden perusteella julkisen talouden rahoitusasemien ei yleisesti ottaen juuri odoteta paranevan tänä tai ensi vuonna. Merkittävä julkisen talouden epätasapaino on todennäköinen yhä useammassa maassa, eivätkä vakauttamispyrkimykset ole välttämättä riittäviä, jotta tehdyt sitoumukset pystyttäisiin täyttämään. On ehdottoman tärkeää, että kaikissa näissä maissa ryhdytään uskottaviin toimiin tilanteen parantamiseksi. Toimien tulisi olla osa kattavaa uudistusstrategiaa. Näin tuettaisiin vallitsevaa noususuhdannetta vahvistamalla luottamusta julkisen talouden vakauteen ja parantamalla kasvunäkymiä tulevaisuudessa. EKP:n neuvosto pitää tervetulleena Euroopan komission päätöstä edellyttää suurempia vakauttamispyrkimyksiä useilta mailta.

Rakenneuudistusten suhteen EKP:n neuvosto vahvistaa kantansa. Tällaiset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta euroalueen kasvupotentiaali voisi kasvaa huomattavasti. Varsinkin työllisyysasteen ja työn tuottavuuden kasvun on parannuttava merkittävästi. Täällä Suomessa käymiemme keskustelujen pohjalta haluan painottaa, että tämä edellyttää entistä vahvempaa teknologista ja tieteellistä pohjaa, sen hyödyntämistä koko euroalueella ja sen tueksi suuria ponnistuksia inhimillisen pääoman kasvattamiseksi taloudessamme. Olemme tässä yhteydessä erityisen huolestuneita siitä, että monissa maissa on edelleen korkea nuorisotyöttömyys. Tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä tehostaa rakenteellisten uudistusten toteuttamista niin Euroopan tasolla kuin kansallisellakin tasolla. Lissabonin strategiassa ongelma on määritelty erittäin hyvin, ja meillä on hyvä käsitys siitä, millaisilla toimenpiteillä siihen voidaan puuttua. Tuemme vahvasti näitä käynnissä olevia uudistuksia, joita olisi nopeutettava kaikkialla euroalueella. On tärkeää ymmärtää, että kaikkien tilanne paranee – kasvun vahvistuessa ja työpaikkojen lisääntyessä – jos ja kun Lissabonin strategian uudistukset toteutetaan.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.