Kuva-aiheet
Arkkitehtoniset kuva-aiheet
Toisen eurosetelisarjan ulkoasu on kehitetty ensimmäisen sarjan pohjalta, eli senkin aihepiirinä on ”aikakaudet ja tyylisuunnat”. Setelien ulkoasua on kuitenkin hieman uudistettu, ja seteleihin on tehty tilaa entistä kehittyneemmille turvatekijöille. Muutosten myötä uudet eurosetelit on myös helppo erottaa ensimmäisen sarjan seteleistä.
Setelien ulkoasun uudistajaksi valittiin Berliinissä toimiva setelisuunnittelija Reinhold Gerstetter.
Ikkunat ja porttikäytävät kummankin sarjan eurosetelien etusivulla kuvastavat avoimuuden ja yhteistyön henkeä Euroopassa. Takasivun sillat esittävät vertauskuvallisesti yhteyksiä paitsi Euroopan kansojen kesken myös Euroopan ja muun maailman välillä.
Toisenkin sarjan eurosetelien aihepiirinä ovat arkkitehtoniset tyylisuunnat Euroopan historian eri aikakausilta. Kuva-aiheina ei kuitenkaan ole käytetty olemassa olevia rakennuksia tai siltoja. Setelien kuva-aiheet edustavat seuraavia arkkitehtonisia tyylisuuntia:
- 5 €: klassinen
- 10 €: romaaninen
- 20 €: goottilainen
- 50 €: renessanssi
- 100 €: barokki ja rokokoo
- 200 €: 1800-luvun teräs- ja lasiarkkitehtuuri
Euroopan kartta
Molempien sarjojen eurosetelien takasivulla on Euroopan karttakuva. Toisen sarjan setelien kartassa ovat mukana myös Malta ja Kypros. Pienissä laatikoissa setelien alaosassa on Kanarian saarten lisäksi Ranskan merentakaisia alueita, joilla euro on käytössä. Seteleihin ei ole kuvattu hyvin pieniä saaria, koska niitä ei voida toteuttaa tarkasti laajamittaisessa offset-painatuksessa.
Värit
Jokaisella setelillä on oma erityinen värinsä. Hallitsevat värit ovat samat kuin ensimmäisen sarjan seteleissä: 5 euron setelissä harmaa, 10 euron setelissä punainen, 20 euron setelissä sininen, 50 euron setelissä oranssi, 100 euron setelissä vihreä ja 200 euron setelissä kellanruskea.
Muita ulkoasuseikkoja
- Rahayksikön nimi ”euro” on painettu paitsi latinalaisin (EURO) ja kreikkalaisin (EYPΩ) myös kyrillisin aakkosin (EBPO), sillä kyrilliset aakkoset ovat käytössä Bulgariassa, joka liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007.
- Uusissa 5, 10 ja 20 euron seteleissä on Euroopan keskuspankin lyhenteen erikielisiä kirjoitusasuja kaikkiaan yhdeksän. Uusissa 50, 100 ja 200 euron seteleissä kirjoitusasuja on kymmenen, sillä Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013. Lyhenteiden järjestys perustuu EU:n käytäntöön, jossa maiden ja virallisten kielten nimet ovat niiden omakielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavassa kerrotaan, missä maissa kukin lyhenne on käytössä. Kieli on mainittu sulkeissa.
- BCE: Belgia (ranska), Espanja (espanja), Italia (italia), Irlanti (iiri), Luxemburg (ranska), Portugali (portugali), Ranska (ranska), Romania (romania)
- ECB: Belgia (hollanti), Tšekki (tšekki), Tanska (tanska), Irlanti (englanti), Latvia (latvia), Liettua (liettua), Alankomaat (hollanti), Slovenia (sloveeni), Slovakia (slovakki), Suomi (ruotsi), Ruotsi (ruotsi), Iso-Britannia (englanti)
- ЕЦБ: Bulgaria (bulgaria)
- EZB: Saksa (saksa), Luxemburg (saksa), Itävalta (saksa)
- EKP: Viro (viro), Suomi (suomi)
- EKT: Kreikka (kreikka), Kypros (kreikka)
- ESB: Kroatia (kroatia)
- EKB: Unkari (unkari)
- BĊE: Malta (malta)
- EBC: Puola (puola)
- ©-symboli tekijänoikeussuojan merkkinä
- EU:n lippu.
Näkövammaisten edustajia kuultiin toisen eurosetelisarjan suunnitteluvaiheessa, ja seteleihin on sisällytetty erityistekijöitä näkövammaisia varten. Näin tehtiin myös ensimmäistä eurosetelisarjaa suunniteltaessa.
Allekirjoitukset
Euroseteleissä on joko Euroopan keskuspankin ensimmäisen pääjohtajan Willem F. Duisenbergin, toisen pääjohtajan Jean-Claude Trichet’n, kolmannen pääjohtajan Mario Draghin tai neljännen pääjohtajan Christine Lagarden allekirjoitus. Ne kaikki hyväksytään.
Toisen sarjan setelien sarjanumero
Toisen sarjan setelien sarjanumero näkyy kahdessa paikassa. Takasivulla kulkee vaakasuorassa musta numero ja pystysuorassa erilaisella painovärillä painettu numero.
Vaakasuorassa sarjanumerossa on kaksi kirjainta ja kymmenen numeroa. Ensimmäinen kirjain kertoo, missä seteli on painettu (ks. alla oleva lista), ja toinen vaihtelee numeroiden tapaan.
Setelipainojen kirjaintunnisteet
| Belgian keskuspankki | Z |
| Kreikan keskuspankki | Y |
| Giesecke & Devrient GmbH (München) | X |
| Giesecke & Devrient GmbH (Leipzig) | W |
| IMBISA | V |
| Ranskan keskuspankki | U |
| Irlannin keskuspankki | T |
| Italian keskuspankki | S |
| Bundesdruckerei GmbH | R |
| Joh. Enschede Security Printing BV | P |
| Oesterreichische Banknoten und Sicherheitsdruck GmbH | N |
| Valora | M |
| ei käytössä | L |
| ei käytössä | K |
| De La Rue Currency (Gateshead) | J |
| De La Rue Currency (Loughton) | H |
| ei käytössä | G |
| Oberthur Fiduciaire AD (Sofia) | F |
| Oberthur Fiduciaire SAS (Chantepie) | E |
| Polska Wytwórnia Papierów Wartościowych | D |
| ei käytössä | C |
| ei käytössä | B |
| ei käytössä | A |
Ensimmäisen sarjan setelien maakoodit
Sarjanumeron edessä oleva kirjain eli maakoodi kertoo, minkä maan keskuspankin tilauksesta seteli on tuotettu (muttei välttämättä missä maassa se on painettu):
Esimerkkikuvassa S-kirjain kertoo, että seteli on painettu Italian keskuspankin tilauksesta. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaikki maakoodit.
Maakoodit
| ¹ Luxemburgin keskuspankin liikkeeseen laskemissa uusissa euroseteleissä koodi kertoo, missä maassa setelit on painettu. | |
| Belgia | Z |
| Saksa | X |
| Viro | D |
| Irlanti | T |
| Kreikka | Y |
| Espanja | V |
| Ranska | U |
| Italia | S |
| Kypros | G |
| Latvia | C |
| Liettua | B |
| Luxemburg | ¹ |
| Malta | F |
| Alankomaat | P |
| Itävalta | N |
| Portugali | M |
| Slovenia | H |
| Slovakia | E |
| Suomi | L |