Mitä on ennakoiva viestintä?

15.12.2017 15.12.2017 (päivitetty 28.7.2022)

Jotkin keskuspankit käyttävät ns. ennakoivaa viestintää eli kertovat viestinnässään, miten ne odottavat rahapolitiikkansa kehittyvän kulloistenkin hintavakausnäkymien perusteella.

EKP aloitti ennakoivan viestinnän heinäkuussa 2013, jolloin EKP:n neuvosto ilmoitti odottavansa korkojen pysyvän matalina pidemmän aikaa. Sen jälkeen EKP on muuttanut ennakoivaa viestintäänsä useaan otteeseen aina tilanteen mukaan.

EKP:n ennakoiva viestintä on aina perustunut EKP:n neuvoston arvioon talouden ja varsinkin inflaation kehityksestä, mikä on tehnyt siitä uskottavaa.

Ennakoiva viestintä käytännössä

Näin ennakoiva viestintä toimii:

Milloin ennakoivaa viestintää tarvitaan?

Normaalioloissa EKP pystyy pitämään inflaatiovauhdin tavoitteensa mukaisena tavanomaisella rahapolitiikalla eli ohjauskorkojen avulla. Jos inflaatio uhkaa hidastua liiaksi, EKP voi laskea ohjauskorkoja, mikä nopeuttaa inflaatiota. Jos kuitenkin korkotaso on jo valmiiksi hyvin matala, korkoja on vaikea laskea enempää eikä se enää vaikuta samalla tavalla, joten keskuspankin on käytettävä muita rahapolitiikan välineitä – kuten ennakoivaa viestintää.

Selkeä viestintä odotettavissa olevasta rahapolitiikasta antaa pankeille, rahoitusmarkkinaosapuolille, yrityksille ja kuluttajille selkeämmän kuvan lainanoton kustannusten todennäköisestä kehityksestä ja auttaa elvyttämään taloutta.

Ennakoiva viestintä tehostaa rahapolitiikan vaikutusta ja auttaa EKP:tä saavuttamaan ensisijaisen tavoitteensa eli huolehtimaan hintavakaudesta koko euroalueella.